My CMS

Poikkeusaikojen abi kuittaa

Noin kuukausi takaperin ylioppilaskokeet olivat vasta edessäpäin, aikaa tuntui olevan määrättömästi ja stressistä huolimatta lähitulevaisuus tuntui jokseenkin selkeältä. Sitten kuvioihin tuli jokunen ennalta-arvaamaton sekoittava tekijä. Koronavirustilanne sekoitti kuvioita. Koulunkäynti muuttui etäopetukseksi. Ylioppilaskokeiden aikataulut muuttuivat. Miten pari kuukautta sitten tekemäni lukusuunnitelma toimikaan käytännössä poikkeustilanteessa?

Näin jälkeenpäin ajatellen normaalitilanteessa lukusuunnitelmani olisi ollut varsin pätevä. Lukeminen eteni osassa oppiaineista paremmin, osassa hitaammin. Tein muistiinpanoja ja ajatuskarttoja, opiskelin yhdessä kaverini kanssa, silmäilin monisteita ja hahmottelin suuntaa antavaa suunnitelmaa lukemiselle jatkossa. Talviloman aikaan tuntui, että suunnitelma oli pitävä ja aikaa oli riittämiin kaikkien kirjojen lueskelemiseen. Osa ideoistani tosin unohtui matkan varrella: esimerkiksi podcastien kuuntelu ja dokumenttien katselu jäivät melko vähäiseksi. Talviloman loputtua ensimmäisenä odottanutta äidinkielen koetta varten olin ehtinyt kerrata ison kasan käsitteitä, kokonaisen Tekstioppi-kirjallisen asiaa ja jokaisen kaunokirjallisuuden tyylikauden.

Tätä kevättä ei kuitenkaan voi ihan kutsua normaalitilanteeksi edes ylioppilaskokeiden ja niihin valmistautumisen näkökulmasta. Muutoksia ja yllättäviä käänteitä tuli vastaan koronaviruksen muodossa heti itse tämän hitusen isomman arviointiviikon alettua. Lukusuunnitelmastani kertovassa jutussani painotin joustavan aikataulutuksen merkitystä. Sille tulikin käytännössä enemmän tarvetta, kuin osasin aavistaakaan, kun reaalikokeiden aikaistus kokonaisella viikolla sekoitti pakkaa itse kunkin lukusuunnitelmassa. Itse kuulun niihin onnekkaisiin, joilla vain kaksi koetta osui peräkkäisille päiville, mutta siitä huolimatta lukemiselle varattu aika kutistui huomattavasti. Aikataulut piti asetella uuteen uskoon ja kertaukset jättää välistä. Minun tapauksessani reaaliaineiden muistiinpanot jäivät kertaamatta ja jokunen kappale kirjoista lukematta. Aikaa oli myös liian vähäisesti lisätiedon etsimiseen. Viimeiseksi lukemisviikoksi jääneen viikon to do -listasta sain rastittua tehdyiksi vain kolme kymmenestä tehtävästä.

Sain silti säästettyä aikaa tauoille ja onnistuin välttämään paniikinomaisen lukemisen. Sosiaalisen median selailuun ja muuhun yleiseen prokrastinointiin löytyi myös aina aikaa. Lukuloman aikana leivoin huomattavasti enemmän kuin yleensä, siivosin vaatekaappini, kävin kävelemässä metsässä ja poukkoilin opiskeltavien asioiden välillä vältellen sillä toisten asioiden opiskelemista.

Joustavuuden, ripeiden suunnitelmanmuutosten, kannustavien kavereiden ja opettajien sekä vertaistukea tarjoavien meemien ansiosta tästä koitoksesta selvittiin. Myös opevideoita tuli katsottua useaan otteeseen kannustusta etsien, ja leivotut herkut tulivat todella tarpeeseen. Kummallisista olosuhteista huolimatta ylioppilaskokeet saatiin suoritettua, esseet kirjoitettua ja eväät syötyä. Oikeastaan se, miten kokeet nyt järjestyivät, oli mielestäni jollain tapaa jopa vähemmän stressaavaa kuin se, miten ne normaalitilanteessa olisivat toteutuneet. Vaikka aikataulu muuttuikin radikaalisti, mikä aiheutti alussa paniikkia ja ylitsepääsemättömältä tuntunutta stressiä, oli kuitenkin huojentavaa saada ylioppilaskokeet alta pois nopeammin. Myös yleinen ilmapiiri tuntui kasvaneesta stressistä ja vaanivasta uupumuksesta huolimatta rentoutuneen: kukaan ei ehtinyt lukea yhtä perusteellisesti kuin oli suunnitellut alun perin. Muutos sekoitti jokaisen pakkaa, mikä tavallaan teki tilanteesta tasaveroisen kaikille.

Äitini muisteli jokunen kuukausi sitten, että hänen abivuonnaan tapahtui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Meidän vuosikurssimme globaaliksi paniikkia lietsovaksi ilmiöksi tuli vuorostaan koronavirus, COVID-19. Se määritti – ja yhä määrittää – keväämme kulkua, niin ylioppilaskokeita, koulunkäyntiä, keskustelunaiheita kuin todennäköisesti lakkiaisiammekin. Siitä huolimatta tästäkin koitoksesta selvittiin, vaikka lukusuunnitelmaa muuteltiin lennossa ja opiskeltavia asioita jouduttiin laittamaan tärkeysjärjestykseen. Joustovarasta ja pienissä epäselvyyksissä aikaisemmassa lukusuunnitelmassa ei ollut kuin hyötyä tällaisessa tilanteessa. Nyt kokeiden ja muiden koitosten jälkeen on tämän korona-abiturientin aika kiittää, kuitata, kumartaa ja lomailla hetki.

Teksti ja kuvat Veera Vuori