My CMS

Matkapäiväkirja Hossan vaelluskurssilta

Päivä 1, 3.9.2020

Bussimme lähti koulun pihalta klo 9.00 kohti Kuusamoa ja Hossan luontokeskusta, josta vaelluksemme alkoi. Saavuimme luontokeskukselle puoliltapäivin, ja varusteet ja rinkat tarkistettuamme aloitimme patikoinnin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä kohti ensimmäistä leirintäpaikkaa. Ensimmäisenä päivänä vaellusta kertyi noin seitsemän kilometriä, mikä oli mukavan leppoisa aloitus Hossan valloituksellemme. Oli aikaa rauhassa ihailla Hossan kaunista luontoa ja upeita maisemia.

Kävelyn lomassa pysähdyimme aika ajoin kuuntelemaan muutamien opiskelijoiden selostuksia kohteista, joihin he olivat perehtyneet. Reissun aikana saimme kuulla mielenkiintoisia asioita muun muassa erilaisista luonnonmuodostumista, kuten harjuista ja suppajärvistä sekä Värikallioiden kalliomaalauksista. Kurssi on liikunnan ja maantieteen yhteistyökurssi, jota vetivät tänäkin vuonna Timo Koivunen ja Tarja Väisänen.  Leiriydyimme Kenttäjärven rannalle. Yhteisen päivällisen jälkeen kokoonnuimme leirinuotion ääreen, jossa tutustuimme paremmin toisiimme. Ilta venähti jutustelun lomassa pitkäksi, ja pikku hiljaa viimeisetkin siirtyivät yön pimetessä telttoihinsa ja riippumattoihinsa nukkumaan.

Päivä 2, 4.9.2020

Aamu alkoi sateen ropinaan heräämisellä. Sää oli viilennyt selvästi edellisestä päivästä ja taivas oli pilvinen. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan aamupuurojen ja -kahvien voimalla pakkasimme telttamme ja rinkkamme kokoon ja lähdimme jatkamaan matkaamme, joskin hiukan jäljessä aikataulustamme, mistä tuli kyllä kieltämättä jonkin verran sanomista. Sattumuksiltakaan ei vältytty, sillä jo toisena päivänä muutamat jatkoivat kävelyä rakkolaastareiden sekä vaihtokenkien turvin. Tauotimme patikointia noin tunnin mittaisten kävelypätkien jälkeen juoma- sekä välipalatauoilla, joihin reitin varrella olleet nuotiopaikat ja laavut tarjosivat mahdollisuuden. Eräältä laavulta bongattiin myös geokätkö. Noin 10 kilometrin kävelyn jälkeen pysähdyimme lounastauolle eräälle autiotuvalle, jossa kaminan avulla kuivattelimme kastuneita vaatteita.

Pienten sadekuurojen lomassa aurinko pilkahti välillä esiin muuten hyvin harmaassa säässä. Lopulta matkaa lähdettiin jatkamaan kohti toisen yön leiripaikkaamme, jonne oli autiotuvalta enää noin seitsemän kilometrin kävelymatka. Teltan pystyttämisessä tuli hiukan kiire, sillä ukkonen jyrähteli taustalla uhkaavasti. Teltat ehdittiin juuri ja juuri pystyttää, jotta ehdittiin sateensuojaan äkäiseltä sadekuurolta. Sadekuuron jälkeen lähdettiin patikoimaan ilman rinkkoja Värikallioille, katsomaan tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia. Illan kevyen patikkareissun saldoksi jäi yksi menetetty, noin 50 metrin syvyiseen järveen uponnut bussikortti, mutta sitäkin enemmän upeita kuvia niin maisemista kuin maalauksistakin. Myöhemmin illalla kokoonnuttiin taas perinteisesti leirinuotion ääreen.

Päivä 3, 5.9.2020

Myös kolmas päivä käynnistyi pilvisissä ja hiukan sateisissa tunnelmissa. Kävelyä rinkan kanssa oli enää jäljellä noin 4 kilometriä, mikä toi omanlaistaan motivaatiota loppupätkän kävelyyn. Taivalta piristi myös reitin varrella bongattu lapinpöllö. Saavuttuamme ennen puoltapäivää kioskille, josta bussi tuli meidät kahden aikaan hakemaan, jätimme rinkat kuusen alle sateensuojaan ja suuntasimme kohti 7,5 kilometrin mittaista päiväreittiä, Julma Ölkkyä. Julma Ölkyltä oli varsin hulppeat maisemat, sillä reitti sivusi koko ajan jääkauden muovaamaa kanjonijärveä, jonka myös ylitimme riippusiltaa pitkin. Järvellä on mittaa kolme kilometriä ja syvyyttä peräti 50 metriä. Bussi toi meidät klo 18 aikaan koululle, mistä väsyneet vaeltajat jatkoivat kukin omiin koteihinsa. Hossa tarjoili kurssilaisillemme laajan kattauksen niin sääoloja kuin maisemiakin. Reissu oli onnistunut, ei pelkästään siksi, että olo oli fyysisesti kaikkensa antanut, mutta myös siksi, että reissusta oli jäänyt hurjasti ikimuistoisia hetkiä ja mukavia muistoja.

Teksti Henna Anttila
Kuvat Tarja Väisänen