My CMS

Yläkoulusta lukioon

Astuessani ensimmäisenä koulupäivänä koulumme ovista sisään minua jännitti, mitähän tästäkin nyt tulee. En tuntenut luokaltani vielä ketään ja koko koulustakin vain muutaman opiskelijanOlin kuitenkin kuullut koulusta oikeastaan pelkkää hyvää, jotealoitin koulun hyvillä mielin. Hain tähän kouluun, koska olin kuullut siskoltani koulusta paljon hyvää ja olin kiinnostunut draaman kursseista. Voin sanoa, että tähän asti ainakin valinta tuntuu täysin oikealta. Olen opiskellut lukiossa nyt vähän yli kuukauden ja olen huomannut joitakin eroavaisuuksia yläkoulun ja lukion välillä.  

Yksi suurimmista eroista lukion ja yläkoulun välillä on tämä niin pelätty arviointiviikko. Se stressaa itseni lisäksi varmasti myös monia muita, enkä vielä oikein tiedä, milloin aloittaa siihen valmistautuminenTätäkin kirjoittaessa odottaa uskonnon kirjani pöydällä, että alkaisin lukemaan tulevaan kokeeseen. Arviointiviikosta ei pidä ottaa liian kovaa stressiä, eikä kaikkiin kursseihin tarvitse panostaa täysillä. Ei haittaa, vaikka välillä menisikin vähän huonommin. Lukion aikana oppii kyllä selviämään niistä. Näin olen ainakin kuullut.  

OSYKista puhuttaessa tulee melkein aina esille hyvä yhteishenki, eivätkä nämä puheet ole ollenkaan vääriä. Kaikki ovat olleet todella mukavia ja kouluun on ollut kiva tullaKaverit auttavat jaksamaan lukion opintoja ja antavat vertaistukea stressaavina aikoina. Yksi syy, miksi hain OSYKiin, oli juuri tämä yhteishenki. Se ei kuitenkaan tule itsestään, vaan me kaikki olemme mukana luomassa sitä. Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat, eikä ketään jätetä yksin. Muistetaan siis olla mukavia kaikille ja pidetään toisistamme huolta. 

Huomasin ja ehkä jopa yllätyin, kun eräs matematiikan tunti opettajan poistuttua hetkeksi luokasta kaikki jatkoivat silti tehtävien tekemistä. Näin ei yläkoulussa todellakaan tapahtunut vaan opettajan lähdettyä luokasta valtasi huoneen pahimmissa tapauksissa hirveä meteli. Opiskelijat ovat kuitenkin hakeneet tänne hyvin arvosanoin ja haluavat todennäköisesti myös menestyä hyvin. Työrauha on siis ollut paljon parempi kuin yläkoulussa ja tunneilla voi keskittyä olennaiseen eli oppimiseen.  

Opiskelun aikataulutus on todella tärkeää lukiossa, ja sitä minun pitäisi itse vielä harjoitella. Olen ollut lukiossa vasta niin lyhyen ajan, että en ole vielä kunnolla päässyt lukion rytmiin. On hankalaa vielä tietää, mihin panostaa ja kuinka paljon. Lukiossa tunneilla edetään hurjaa vauhtia ja välillä saattaa olla hankalaa pysyä perässä. Asiat pitäisi sisäistää paljon nopeammin ja kokeisiin opiskellaan koko kirja. Tähän tahtiin pitää vain jotenkin oppia ja selvittää esimerkiksi, mitkä opiskelutavat sopivat itselle parhaiten.  

Hyppytunnit ovat myös yksi iso eroavaisuus lukion ja yläkoulun välillä. Ajan voi käyttää kouluhommien tekemiseen tai pikaiseen kauppareissuun. Monia hyppytunnit saattavat ärsyttää, sillä olisi mukavaa päästä aikaisemmin kotiin. Mielestäni ne ovat kivoja silloin tällöin, mutta en haluaisi niitä joka päivälle. Yleensä hyppytunneilla opiskelen ja teen läksyjä. Joskus saatan myös poiketa kauppaan ostamaan jotain, joka auttaa jaksamaan. Yleensä käytän tämän ajan opiskeluun, jotta kotiin tullessani voisin rentoutua edes vähän enemmän – ennen loputtomia muita tehtäviä. 

Stressiltä ei lukion aikana vältytä ja uupumustakin saattaa esiintyä. Vaikka lukiossa on ollut kivaa, välillä motivaatio tuntuu jo olevan alhaalla. Miten näin voi olla? Enhän ole vielä päässyt ensimmäisenkään jakson loppuun. Tämä voi johtua ihan vain kaiken uuden sisäistämisestä. Uusi koulu, uudet kaverit ja ihan uusi ympäristö, kurssivalinnat sekä arviointiviikko. Siinä on paljon mietittävää ja ei ihmekäänjos välillä pää on vähän sekaisin. Uskon, että kyllä se ajan kanssa helpottaa ja asiat sujuvat hyvin. Pitäähän muistaa myös nauttia näistä lukioajoista. 

Olen ainakin tähän asti pitänyt lukiosta enemmän kuin yläkoulusta. Vaikka vastuuta ja tehtäviä on enemmän, silti tämä tuntuu oikealta paikalta. Koulussamme on onneksi perinteisten kurssien lisäksi myös muuta mukavaa kuten kuoro, ympäristöryhmä ja tietenkin Pyramentti, johon toivon kirjoittavani vielä monta mielenkiintoista juttua. Odotan jo innolla mitä nämä tulevat kolme vuotta tuovat mukanaan. Toivottavasti ainakin paljon ihania ja hauskoja muistoja, sekä unohtumattomia kokemuksia.  

Teksti Alina Oinas 
Kuvat Minna Korpierkki 

Viimeisimmät artikkelit