My CMS

Suuri koululounaskohu

Yksi tämän syksyn kuumimmista aiheista Oulun lukiomaailmassa on varmasti ollut vegaaniruoan tarjoamisen lopettaminen. Asiasta on keskusteltu paljon niin mediassa kuin koulun käytävilläkin. Johanna Laakkonen teki uutisen Jenni Karppisen, 17, ruokakulut kaksinkertaistuivat, kun lukio lopetti vegaaniruoan tarjoamisen: “Muilla on etuoikeus saada ilmainen kouluruoka” (Yle, 10.9.2020) kahdesta lukiolaisesta, Jenni Karppisesta ja Emmi Peltosesta, joihin päätös vaikuttaa. Karppinen opiskelee OSYKissa ja Peltonen Oulun Lyseon lukiossa. Vegaanit ja muut päätökseen negatiivisesti suhtautuvat ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen. Ylen uutisen jälkeen keskustelu lähti paikoitellen raiteiltaan, ja uutisessa esiintyneet opiskelijat saivat tuntea sen nahoissaan. 

Päätös on ongelmallinen monella tapaa eikä tilannetta ole helppo korjata. On ymmärrettävää, että kaupunki joutuu hillitsemään alijäämää etenkin näin Covid-19-pandemian aikana. Koska vegaanisen ruoan tarjoaminen oli uutisessa haastatellun lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin mukaan kokeilu, se oli helposti leikattavissa. Onko kuitenkaan oikein leikata koululounaasta, jonka on oltava Opetushallituksen sanoilla ”täysipainoinen” ja ”maksuton”. Jos vegaanille ei ole koulussa tarjolla sopivaa vaihtoehtoa, ateria koostuu usein pelkästään salaatista ja leivästä, kuten Peltonen uutisessa kertoo. Ateria ei ole täyspainoinen muun muassa puutteellisen proteiinin takia. Jos opiskelija joutuu tuomaan oman lounaan kouluun, lounas ei ole maksuton.

Iso ongelma taloudellisten ja ravitsemuksellisten seikkojen lisäksi on vaikutus opiskelijoiden jaksamiseen koulussa ja koulun ulkopuolella. Ravintoarvoiltaan puutteellinen lounas vaikuttaa negatiivisesti jaksamiseen, kuten Peltonen kokee. Lisäksi oppilaiden täytyy huolehtia entistä enemmän siitä, onko koulussa ruokaa ja mitä seuraavana päivänä ottaisi mukaan lounaaksi. Lounaan valmistamiseen voi kulua koulutehtävien tekemiseen tarkoitettua aikaa, sanoo Karppinen, jolloin koulutehtävien teko voi venyä pitkälle iltaan. Unen ja työskentelyn laatu kärsivät.

Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että päätöksellä myös loukataan vegaanien tai veganismiin pyrkivien arvoja. Helposti tulee tunne, eivätkö arvot ole tarpeeksi tärkeitä muiden mielestä. Eihän uskontojenkaan ruokaan liittyviä sääntöjä kyseenalaisteta ja sivuuteta, vaan niitä kunnioitetaan tarjoamalla sopivaa ruokaa. Kirsikkana kakun päälle: päätöksellä ei osoiteta hyvää esimerkkiä ilmastoystävällisestä kaupungista.

Mikä siis keinoksi? Uutisessa äänessä olevan Fredrikssonin ja ruokaa toimittavan Oulun tilapalveluiden mukaan kasvisruoan muuttaminen täysin vegaaniseksi on eräs vaihtoehto. Se korjaisi liian pienien erien ja ylimääräisen ruokalistan suunnittelemisen ongelmat, jotka Oulun tilapalvelut nimeää eräiksi syiksi vegaaniruoan korkeaan hintaan. Tällekin vaihtoehdolle on esitetty kritiikkiä, esimerkiksi muistuttamalla allergioista ja suolistosairauksia sairastavien erikoisruokavalioista, joihin ei välttämättä sovi palkokasvit tai tietyt kasvikset.

Kuten monissa muissakin ihmisiä konkreettisesti koskevissa päätöksissä, kaikkia on lähes mahdoton miellyttää. Tilanne on monimutkainen, onhan kyseessä toisaalta ihmisten arvot ja toisaalta kaupungin talous. Veganismi herättää muutenkin paljon mielipiteitä ja keskustelua, jossa eri osapuolet eivät näe toistensa kantoja, joten konkreettisesti elämään vaikuttavat päätökset ovat kuin bensiiniä heittäisi tuleen.

Asiasta on hyvä käydä keskustelua, mutta hyvän ja rakentavan keskustelun perusteet muistaen: toista osapuolta vastaan ei saa hyökätä henkilökohtaisuuksilla, tilanteessa käyttäydytään asiallisesti ja lopuksi pyritään mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Teksti ja kuva Ida Seluska

 

 

Viimeisimmät artikkelit