My CMS

Leimasimia ja lossilla ajoa – matka alkaa Lapinkankaalta

Toimittajamme Oiva Latvalehto on kiinnostunut Oulun kaupunginosista, ja hän aloittelee juttusarjaa, jossa esitellään Oulua eri kaupunginosien silmin. 

Kuva 1 Kinnulan peltoaukeama Vaalantieltä nähtynä

Matka nykyisen Oulun kaupunginosien läpi alkaa entisen Oulujoen kunnan alueelta, Lapinkankaalta. Lapissa asti ei kuitenkaan olla. Lieneekö alue saanut nimensä juuri sijaintinsa mukaan, sitä en tiedä, mutta joka tapauksessa pohjoispuolella jokea ollaan. Ollaan myös entisen Oulujoen kunnan alueella, joka liitettiin ympäröiviin kuntiin vuonna 1965. Maa-alueita liitettiin useaan kuntaan, mutta suurimmasta osasta oulujokelaisia tuli liitoksen yhteydessä oululaisia.

Mitä Lapinkankaasta tulee sitten mieleen? Ohi ajaneet muistavat parhaiten ehkä vain alueen loivasti, mutta silti reilusti kumpuilevan maaston ja peltoaukeat, jotka saattavat aueta tien molemmille puolille tiheänkin mäntymetsän jälkeen. Aluetta tarkemmin silmäilleet ovat todennäköisesti huomanneet tienvarressa olevan Oulun Leimasintehtaan ja  lossirantaan viettävän soratien, joka päättyy joen rannalle. Rannasta pääsee lossin kyydissä toiselle puolen jokea, Pikkaralaan. Madekosken sillalle on sen verran pitkä matka, että lossilla kulkee yhä suhteellisen paljon ihmisiä. Lossiliikenne on jatkunut keskeytyksettä tällä välillä aina 1930-luvulta tähän päivään saakka. Väliä ajoi alussa perinteinen kapulalossi, jonka toiminta perustui joen poikki kulkevaan ohjausvaijeriin, jota lossivahdit kiskoivat vetokapuloiden avulla. Myöhemmin kapulalossi korvattiin perämoottoroidulla lossilla, ja nykyään käytössä oleva lossi on valmistunut vuonna 1992.

Kuva 2 Pikkaralan-Lapinkankaan lossi Pikkaralan puolelta kuvattuna

Lapinkankaalla, kuten muuallakin Oulujokivarressa on runsaasti kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten vanhoja kantatiloja sekä pihapiirejä yleensäkin. Lapinkankaalla näistä huomattavin on ehkä tien varressa sijaitseva Rahkon tila, jonka päärakennuksen komea keltainen maalipinta pistää helposti silmään. Rahkon tilan päärakennus onkin ensimmäinen asia, joka itselleni tulee Lapinkankaasta mieleen. Tilan rakennukset on Oulujokivarren rakennusperintöselvityksen mukaan rakennettu mahdollisesti 1800-1900-lukujen vaihteessa. Lapinkankaalla on lisäksi toiminut aikoinaan kauppa, joka kuitenkin muiden kyläkauppojen tavoin on jo kauan sitten lopettanut toimintansa.

Kuva 3 Rahkon tila Vaalantieltä nähtynä

Lapinkankaan alueen väkiluku on vain hiukan yli 200 asukasta, ja alueen rakennukset ovatkin lähes yksinomaan omakotitaloja. Alueella ei ole taajama-aluetta, vaan asutus on jakautunut tasaisesti ympäri aluetta. Alueelta on kuitenkin löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Vanhimmat yhä pystyssä olevat rakennukset sijaitsevat Oulujoen varressa, rantatörmillä. Lapinkankaalla toimii yhä Oulun Leimasintehdas Oy, joka on perustettu jo vuonna 1918. Perheyrityksenä toimiva osakeyhtiö on alun perin valmistanut leimasimia metsätalouskäyttöön, mutta on nykyään keskittynyt tuote- ja pakkausmerkintälaitteiden tuotantoon.

Kuva 4 Kinnulan peltoaukea Vaalantieltä nähtynä Oulun Leimasintehtaan päärakennus

Tässä oli tämän juttusarjan ensimmäinen osa. Seuraavalla kerralla ollaankin jossain aivan muualla.

Teksti Oiva Latvalehto

 

 

 

Kuvien lähdetiedot
1. Kuva: Oiva Latvalehto
2. Kuva: https://yle.fi/uutiset/3-11394457
3. Kuva: Otettu kuvankaappauksena Google Mapsin StreetViewistä
4. Kuva: https://www.wikiwand.com/fi/Oulun_Leimasintehdas