My CMS

Suurennuslasin alla Martinniemi

Toimittajamme Oiva Latvalehto on kiinnostunut Oulun kaupunginosista, ja hän tekee juttusarjaa, jossa esitellään Oulua eri kaupunginosien silmin. Tällä kertaa vuorossa on Martinniemi.

Kuvassa Martinniemen maineikas vuokratalo 1940-luvulla, lempinimeltään Yöjuna

Mitä tulee mieleen sanasta Martinniemi? OSYKin opiskelijoille mahdollisesti tämän jutun kirjoittaja itse, vanhemmille ikäpolville taas Rauma-Repolan saha. Haukiputaalla asuville tuttuja ovat varmasti myös Repolantien sinikeltaiset, laatikkomaiset 70-luvulla rakennetut kerrostalot, joita myydään pilkkahintaan. Miksi pilkkahintaan? No, syy siihen löytyy, kun lähdetään aikamatkalle viime vuosisadan puolelle!

Kuvassa puutavara odottamassa lastausta Martinniemessä 1940-luvulla

Keuruun asemapäällikkö Emil Granfelt perusti Martinniemeen höyrysahan vuonna 1905. Vuoteen 1911 mennessä saha oli jo kertaalleen vaihtanut omistajaa, ja senhetkinen omistaja teki niinikään konkurssin. Tämän jälkeen Martinniemi Ltd uudisti sahan perusteellisesti, ja voidaan puhua melkeinpä sahan uudelleenperustamisesta. Tästä alkoi Martinniemen sahayhdyskunnan nousukausi.

Kuvassa Martinniemen sahan vanha konttorirakennus

Martinniemen Laitakariin rakennettiin vuosina 1926-1927 hiomo sekä voimalaitos. Vuonna 1938 Haukiputaan rautatieasemalta vedettiin raideyhteys Martinniemen sahalla. Raidevälin pysäkit olivat Haukipudas, Pudas, Martinniemi, Sahan vaihde ja Laitakari. Vuoteen 1956 saakka rataosuudella kulki myös henkilöliikennettä, ja allekirjoittaneen isoisä on matkustanut tällaisen junan kyydissä. Putaan seisake sijaitsi nykyisen Putaankyläntien varressa, vanhan Putaankylän kansakoulun kupeessa.

Kuvassa puutavaraa odottavia laivoja Martinniemen edustalla

Alueena Martinniemi kuitenkin käsittää muutakin kuin vain ”Martinniemen”. Siihen kuulun yhteensä kaksi postinumeroaluetta, jotka ovat 90850 (Martinniemi) ja 90860 (Halosenniemi). Halosenniemessä on niin ikään toiminut saha vuosina 1921-1950. Martinniemestä poiketen, Halosenniemen sahasta ei ole enää jäljellä mitään muuta, kuin vain ja ainoastaan Halosenlahden pohjassa pyörivät uppotukit. Sahasta oli pitkään muistona sen punatiilinen piippu, joka sekin räjäytettiin maan tasalle 2000-luvun alun tienoolla. Siitä huolimatta sahayhdyskunnan asuntoalue on säilynyt suhteellisen koskemattomana, vaikkakin entisen ”Rakennusperän” taloista suurin osa on purettu. Halosenniemen historiaan palaan tämän jutun jatko-osassa.

Kuvassa Martin baari Repolantien varressa 1980-luvulla

Martinniemen saha lopetettiin vuonna 1988, jonka seurauksena todella suuri joukko ihmisiä jäi työttömäksi. 1990-luvun alussa pelättiin kylän alkavan pikku hiljaa kuihtua, mutta luulo ei ollutkaan aivan oikea. Päinvastoin Martinniemen väkiluku kasvaa tälläkin hetkellä, ja kylässä toimiva ala-aste ei ole ainakaan tiettävästi lakkauttamisuhan alla. Martinniemessä toimii nykyään myös päivittäistavarakauppa ja kirjasto. Vielä 1980-luvulla kauppoja oli suurin piirtein kymmenkunta, joiden lisäksi toiminnassa oli työväentalo, jota vastapäätä sijaitsi Johannan Grilli-Baari. Työväentaloista viimeisin valmistui vuonna 1980, mutta edeltäjänsä tavoin sekin tuhoutui täysin tulipalossa vuoden 2020 kevättalvella.

Kuvassa Kerhola, yksi Martinniemen kolmesta tanssipaikasta

Vaikka Martinniemen väkiluku koko ajan kasvaakin, niin ei kylänraitilla törmää enää ulkomaalaisiin merimiehiin, jotka nuorison kanssa potkivat jalkapalloa Kerholan kentällä. Repolantietä ajettaessa ei enää tule vastaan pitkiä tukkirekkaletkoja, joita pitäisi väistää. Kylän ainoassa kaupassa ei ole nykyään enää koskaan ruuhkaa, korkeintaan puolenkymmentä ihmistä on tekemässä ostoksia yhtä aikaa. Se aika on mennyttä aikaa, jota koettiin viimeksi 80-luvulla. Mutta kuolleeksi kyläksi Martinniemeä ei pidä sanoa. Kylällä on esimerkiksi Putaan Pullan leipomo, jonka tuotteita myydään kaupoissa ympäri Pohjois-Suomen. Koulun yhteydessä toimii yhä kirjasto, eikä kyläläisten tarvitse lähteä Haukiputaalle asti, jos täytyy käydä kaupassa. Vaikka Martinniemessä asuminen ei ehkä aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, niin on tässä kylässä silti jotain, joka estää lähtemästä täältä lopullisesti.

Teksti Oiva Latvalehto

Kuvien lähteet
http://baarisivusto.blogspot.com/2019/01/martin-baari-martinniemessa.html?m=1

https://yle.fi/uutiset/3-9921462

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Wanhan_Sahan_P%C3%A4iv%C3%A4koti_Martinniemi_Oulu_20130915.JPG

http://vaunut.org/kuva/44985