Uusi opetussuunnitelma

Osiot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma 2016

Opetussuunnitelman laatiminen

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmatyössä opiskelijat, huoltajat ja koulun henkilökunta ovat yhdessä pohtineet koulumme arvopohjaa ja tavoitteita, laajoja opiskeluympäristöjä sekä oppimista tukevia menetelmiä. Lähtökohdiksi opetussuunnitelmatyössä nousivat ratkaisut, jotka kehittävät toimintakulttuuria sekä tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja omatoimisuutta.

Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä säännösten edellyttämiltä osin myös sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten sekä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun tehtävä ja arvoperusta

Lukiokoulutuksen tehtävä

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen sekä kriittisen, luovan ja itsenäisen ajattelun kehittäminen.  Tavoitteenamme on rehellinen, itsenäinen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoinen opiskelija, joka osaa toimia vastuullisesti ja myötätuntoisesti sekä paikallisesti että globaalisti.

Syvennämme opiskelijan kiinnostusta tieteisiin ja taiteisiin ja mahdollistamme monipuolisen eettisen ja esteettisen kokemisen. Annamme opiskelijalle valmiudet tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan, kestävään ja inhimilliseen elämäntapaan sekä elinikäiseen oppimiseen monimutkaistuvassa maailmassa.

Koulumme painottaa opetuksessaan laaja-alaista taidekasvatusta, jossa keskeisiä oppiaineita ovat draama ja kuvataide. Laaja-alainen taidekasvatus integroidaan jokapäiväiseen toimintakulttuuriimme.

Arvoperusta

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja lukioiden toiminta nojaa kaupunginvaltuuston päättämiin arvoihin reiluus, rohkeus ja vastuullisuus. Reiluus sisältää pyrkimyksen avoimuuteen, tasapuolisuuteen, rehellisyyteen ja yhteistyöhön. Reiluus tarkoittaa myös henkilöstön ja opiskelijoiden kuuntelemista, kohtaamista ja kannustamista. Rohkeus ilmenee niin oikeudenmukaisuuden puolustamisena kuin uusien, toimintaympäristön muutokset huomioon ottavien toimintatapojen etsimisenä. Rohkeutta on myös ymmärtää virheiden tekeminen osana uuden oppimista. Vastuullisuus on perustehtävän hyvää hoitamista, kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen etsimistä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion arvoperusta: ” VIVAT, FLOREAT, CRESCAT” (Eläös, kukoistaos, kasvaos)

Sivistyksessä on voimamme. Lukiomme arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistysperinteeseen, suomalaisen kulttuurin ja äidinkielen vaalimiseen sekä humanistisiin arvoihin, joihin kuuluvat rehellisyys, moraalinen rohkeus, keskinäinen välittäminen ja vastuuntunnon kantaminen.

Arvoperustamme tukipylväinä ovat Unescon koulutukselle asettamat arvot: ihmisoikeuksien, demokratian periaatteiden ja kulttuurien välisen kanssakäymisen kunnioittaminen.  Pyrimme totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen kunnioittamalla elämää ja ihmisarvon loukkaamattomuutta. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään yhteisössämme rikkautena ja luovuuden lähteenä.

Unesco ASPnet-kouluna toimiminen

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio kuuluu Unesco ASPnet-kouluverkostoon (http://www.unesco.org/new/en/education/networks/global-networks/aspnet/), johon kuuluvien koulujen tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Koulujen tavoitteena on parantaa opetusta erityisesti keskittymällä opetuksen eettisiin, kulttuurisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin, ympäristökasvatukseen, uusien opetusmetodien ja -materiaalien käyttämiseen ja kehittämiseen. ASPnet-koulujen keskeisiin teemoihin kuuluvat kestävä kehitys, rauhankasvatus, kulttuuriperinnön tuntemuksen lisääminen, ihmisten tasa-arvoisuuden korostaminen, yhdenvertaisuuden lisääminen ja yhteisölliseen oppimiseen pyrkiminen. ASPnet-verkostoon kuuluvien koulujen opetuksen innovaatiot ovat kaikkien verkoston koulujen käytettävissä.

ASPnet-koulut osallistuvat aktiivisesti alueellisiin ja maailmanlaajuisiin keskusteluihin ja Unesco-teemojen käsittelyyn. Tavoitteena on, että koulujen projekti-ideoista syntyy alueellisia tai maailmanlaajuisia esimerkkiprojekteja. Niiden kehittelyssä käytetään seminaareja, opettaja- ja opiskelijavaihtoa ja niistä tiedotettaessa kaikkia käytössä olevia viestintäkeinoja. Alueellista yhteistyötä tehdään Pohjois-Suomen Unesco ASPnet -koulujen Polaris-verkostossa.

Lukiossamme noudatetaan Unesco ASPnet-koulujen toimintaperiaatteita. Erityisenä tavoitteena on lukiolaisen kasvaminen maailmankansalaiseksi, joka pyrkii aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä paikallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden välillä ja lähialueen eri yhteisöjen kanssa.

Alkuun

Opetuksen toteuttaminen

Oppimiskäsitys

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa oppimisen lähtökohtana on omatoiminen opiskelija. Hän osaa arvioida omaa oppimistaan. Hän kykenee yhdistämään oppimansa eri tilanteisiin, rakentamaan uutta tietoa ja käyttämään oppimiaan uusia taitoja. Oppimista edistävät yhdessä oppiminen, laaja-alaiset oppimisympäristöt, oppimisen monipuolinen tukeminen sekä monipuoliset opetus- ja oppimismenetelmät.

Oppimiskäsitystämme syventävät Unescon neljä oppimispilaria:

3.1.1. olemaan oppiminen

3.1.2. yhdessä elämään oppiminen

3.1.3. tekemään oppiminen

3.1.4. tietämään oppiminen

3.1.1. Olemaan oppiminen (Learning to Be)

Oppiminen on seurausta opiskelijoiden aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta, jossa he vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa käsittelevät ja muokkaavat oppimaansa kriittisesti ja ongelmaratkaisukeskeisesti. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan, mikä on tärkeää vahvan itsetunnon rakentumiselle. Kannustava palaute ja arviointi tukevat oppimista ja vahvistavat opiskelijan itsetuntoa. Näin luodaan edellytykset elinikäiseen oppimiseen.

3.1.2. Yhdessä elämään oppiminen (Learning to Live Together)

Opimme vuorovaikutuksessa monimuotoisissa ja laaja-alaisissa oppimisympäristöissä. Koulumme tarjoaa yhdenvertaisen, erilaisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärtämistä arvostavan oppimisympäristön. Toimintamme integroituu ympärillä olevaan yhteiskuntaan ja maailmaan rohkaisemalla opiskelijaa yhdistämään ja rakentamaan tietoa, joka on hankittu eri oppimisympäristöistä ja oppiainerajoja rikkomalla.

3.1.3. Tekemään oppiminen (Learning to Do)

Koulumme laaja-alainen taidekasvatus painottaa tekemistä ja taitoja, tukee muuta akateemista oppimista ja antaa hyvät edellytykset monipuolisille jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle. Yhdessä tekeminen rakentaa oppiaineiden rajoja ylittävää osaamista.

3.1.4. Tietämään oppiminen (Learning to Know)

Oppiakseen paremmin ymmärtämään yhä monimutkaisempaa maailmaa oppiminen edellyttää kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja, kommunikointi- ja yhteistyötaitoja sekä informaationlukutaitoja. Taitojen määrittelyn lähtökohtana ovat näkemykset oppiainerajat ylittävistä taidoista, joita oppijat tarvitsevat nykypäivän monimuotoisissa ympäristöissä.

Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

Oulun kaupungin lukioissa opiskelun pohjana on oppimiskäsitys, jonka mukaan opiskelija on aktiivinen, itsenäinen, tietoa hankkiva ja muokkaava oppivan yhteisön jäsen. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä, joita ovat konkreettiset (esim. luokkatyöskentely, vierailut), sähköiset (sähköiset oppimisalustat) ja fiktiiviset (esim. taiteet, pelillisyys, esteettinen oppiminen) oppimisympäristöt. Opiskelu on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelemista, tutkimista, keskustelemista ja oppimisprosessien monipuolista arviointia.

Itsenäinen oppija on tietoinen oppimisprosessistaan. Hän ennakoi ja suunnittelee oppimisen vaiheita ja osaa liittää uudet asiat aiemmin oppimaansa. Hän osaa luoda ja soveltaa oppimaansa tietoa ja jakaa osaamistaan yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on monimuotoista ja perustuu aiemmin hankittuun osaamiseen ja sen syventämiseen uusissa opinnoissa.

Opiskelun tavoitteena on itsenäisen oppijan kasvun ja oppimisen tukeminen. Opetuksessa hyödynnetään tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvia opetusmenetelmiä, jotka edistävät oppimaan oppimista, kriittisen ja luovan ajattelun kehittämistä ja luovat pohjaa tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Monipuolisten menetelmien avulla voidaan edistää kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Yhteisölliset ja toiminnalliset työtavat edistävät opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen sekä vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Sähköiset oppimisympäristöt ja menetelmät ovat luonteva osa opetusta ja mahdollistavat myös yksilöllisen etenemisen. Opiskelijoita ohjataan käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Monimuoto- ja etäopetus tarjoavat vaihtoehtoisia opintopolkuja ja vahvistavat opiskelijan aktiivista roolia itsenäisenä oppijana.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppimisympäristö on tasapuolisesti kaikkia kunnioittava ja turvallinen. Se tukee opiskelijan kokonaisvaltaista kasvamista. Kun integroimme eri ympäristöissä oppimamme uusiin tietoihin ja taitoihin, rakennamme kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista.

Opetusmenetelmät tukevat oppimista ja edistävät kriittistä, ongelmaratkaisukeskeistä ja luovaa ajattelua.

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäisen oppijan rakentuminen (lähde: Peeter Mehisto, luennot, Cordoba 2015)

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun toimintakulttuuri

Lukiomme toimintakulttuuri perustuu opiskelijoiden ja henkilökunnan väliseen avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. Hyväksyvä ja yhdenvertainen ilmapiiri mahdollistaa tavoitteellisen oppimisen. Oppiaineiden välinen ennakkoluuloton yhteistyö avaa mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen oppimiskokemukseen.

Tavoitteemme on tukea nuoren hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja elinikäistä oppimista. Aito välittäminen ja kannustava ilmapiiri tukevat tätä tavoitetta.

Oppiva yhteisö

OSYKissä yksilöllisiä ja yhteisöllistä oppimista edistäviä käytäntöjä käytetään laajasti ja niiden kokeiluun kannustetaan ja niitä kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Pedagogiikan kehittäminen on opiskelijalähtöistä ja perustuu aitoon dialogiin heidän kanssaan. Pedagogiikan kehittämisessä hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Oppiaineiden välisiä integraatiomahdollisuuksia pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään mielekkäällä tavalla. Integraation taso voi vaihdella pienestä yhteistyöstä koko kurssin kattavaan projektiin saakka. Kaikissa oppiaineissa tarkastellaan ajankohtaisia ilmiöitä ja osallistutaan ympäröivän yhteiskunnan tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä tehdään muiden oppilaitosten ja työ- ja yrityselämän kanssa soveltuvin osin.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Aktiivinen opettaja- ja opiskelijakunta yhteistyössä vanhempaintoimikunnan ja muiden koulun yhteistyökumppaneiden kanssa kehittää koulun toimintaa. Yhteisö tukee itsetunnon kehittymistä, sosiaalisia taitoja ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Laaja-alainen taidekasvatus, ryhmäytymispäivät, erilaiset teemapäivät ja kotimaiset ja kansainväliset projektit antavat mahdollisuuden monipuoliseen tietojen ja taitojen syventämiseen.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Vastuu ympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottamisesta kuuluu koko kouluyhteisölle. Kestävän elämäntavan teemat pyritään koulussamme tuomaan esille kaikessa toiminnassa ja kaikissa oppiaineissa. Yhteisön tavoitteena ovat avoin ja välittävä vuorovaikutus sekä ilmapiirin kiireettömyys, johon pyritään ohjaamalla koko yhteisöä parempaan ajankäytön suunnitteluun. Opiskelijahuollolliset tarpeet otetaan huomioon kaikissa oppiaineissa. Kiusaamista, häirintää, rasismia ja syrjintää ehkäistään kiinnittämällä erityistä huomiota niiden tunnusmerkkien havainnointiin.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Ammennamme voimaa vahvasta pohjoissuomalaisesta kulttuuriperinnöstämme ja juuristamme. Kun tunnemme oman identiteettimme, on helppo lähteä tutustumaan toisenlaisiin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kieliin. Meillä opiskellaan ja opetetaan useita ylimääräisiä vieraita kieliä, mikä on yksi vahvuuksistamme. Myös koulumme kansainväliset projektit toimivat erinomaisena mahdollisuutena tutustua vieraisiin kulttuureihin. Monipuolistuvat digitaaliset ympäristöt ja työkalut lisäävät entisestään mahdollisuuksia työskentelyyn yli kulttuurirajojen.

Pyrimme olemaan ajassa kiinni ja käsittelemään opiskelijoita askarruttavia ajankohtaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Haluamme tarjota työskentely-ympäristön, jossa jokainen voi rauhassa ja vapaasti kasvaa sekä rakentaa omaa identiteettiään.

 Opintojen rakenne

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opinnot muodostuvat lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (94272014) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettuja syventävinä opintoina tarvittavia kursseja, joihin Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet. Näitä kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja.

Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä kursseja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluu valtakunnallisia soveltavia kursseja ja lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia soveltavia kursseja. Valtakunnallisia soveltavia kursseja ovat eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat koulutuksen järjestäjän tarjoamat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomit sekä ne taidekurssit, joille Opetushallitus on laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden luvussa Taiteiden väliset kurssit.

Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.

Alkuun

Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 §). Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa ja niistä annetaan tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, opiskeluhuollosta sekä oppimisen ja opiskelun tuesta.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja huolenpidossa mahdollista tukea tarvitsevasta opiskelijasta.

Vastuu yhteistyön kehittämisestä, sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämistavasta. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27 §). Opetussuunnitelma laaditaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 

Oulun kaupungin lukioissa huoltajille järjestetään vanhempainiltoja ja erimuotoisia tapahtumia eri vuosiluokilla. Huoltajat saavat tietoa opiskelijan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja arvioinnista Wilma-käyttöliittymän kautta. Koulujen vastuulla on tiedottaa koteja riittävästi niin yksittäistä opiskelijaa kuin koko kouluyhteisöä koskevasta työsuunnitelmasta ja sen muutoksista sekä kannustaa huoltajia osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen.

Moniammatillisena yhteistyönä laadittu koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma tulee olla Wilmassa opiskelijoiden ja huoltajien luettavissa. Koulutuksen järjestäjä selvittää määräajoin kyselyiden avulla opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Lukioita suositellaan käyttämään myös omia tiedonhankintamenetelmiä toimintansa kehittämiseksi.

Koulut kehittävät ja arvioivat yhteistyötä osana vuosittaista työsuunnitelmaa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö kuvataan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Ohjaus

Oulun kaupungin lukioissa toteutetaan Ohjaus kuuluu kaikille -toimintaperiaatetta. Opiskelijat saavat laadukasta ja tavoitteellista opintojen ohjausta lukio-opintojensa aikana. Ohjaus on  jokapäiväistä, ja koko koulun henkilökunnalle kuuluvaa toimintaa, johon kaikki lukion opiskelijat osallistuvat. Monipuolinen ohjaus tukee ja kannustaa opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä auttaa opiskelijaa kehittämään hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Opiskelijan rooli ohjauksessa on aktiivinen ja osallistuva toimija.

Opiskelija laatii ohjauksessa opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman opintojensa etenemiseksi ja jatko-opintojen siirtymisen tueksi. Oulun kaupungin lukioissa on laadittu Wilma-käyttöliittymässä olevat ohjauksen lomakkeet kyseisten suunnitelmien tueksi. Lukioiden ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään Oulun kaupungin lukioissa esimerkiksi tuutoritoiminnan kautta. Ohjauksen avulla edistetään opiskelijoiden yhdenvertaista oppimista ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Ohjaustoimintaa tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijoiden opintojen sujumista ja etenemistä seurataan mm. Wilma-käyttöliittymän kautta. Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen kehittämistyötä tehdään yhdessä Oulun kaupungin lukioiden opinto-ohjaajien tiimissä, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Opinto-ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä vertaistukena. Jokaisella opiskelijalla on nimetty ryhmänohjaaja, joka toimii opiskelijan lähiohjaajana lukio-opintojen ajan.

Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelutaidoissa ja avaa oman alansa jatko-opintomahdollisuuksia. Ohjaus on integroituna jokaiseen oppiaineeseen.

Monialainen yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukee Oulun lukioiden kasvatus- ja opetustavoitteita. Oulun lukiot tekevät monipuolisesti yhteistyötä lähialueiden yläkoulujen, toisten lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Lukioilla on valmiudet tehdä monipuolista yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja Oulun kaupungin eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös elinkeinoelämän ja eri kulttuurilaitosten kanssa. Ohjauksen merkitys korostuu nivel- ja siirtymävaiheissa. Oulun kaupungin lukioissa järjestetään peruskoulun oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajilleen ja opettajilleen mahdollisuus tutustua lukio-opintoihin.

Osa lukio-opinnoista voidaan suorittaa muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus valita omaan opinto-ohjelmaansa yksittäisiä kursseja toisesta kaupungin lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksista. Toisissa lukioissa suoritetut kurssit hyväksytään lukiolain 23 § mukaisesti osaksi opiskelijan oppimäärää. Opiskelijoille on mahdollista suorittaa myös kokonainen vaihtojakso toisessa lukiossa tai ammatillisesti suuntautunut opintojakso ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisten opintojen avulla voi tutustua tiettyyn ammattialaan ja edistää näin jatko-opintovalmiuksia. Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään aina erikseen pyydettäessä.

Yhtenä lukiokoulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja muiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen. Tätä yhteistyötä tukevat lukioiden kansainväliset kontaktit ja yhteistyö eri ulkomailla toimivien oppilaitosten kanssa. Lukiot voivat järjestää vierailuja, opiskelijavaihtoja, leirikouluja ja esiintymis- / kilpailumatkoja.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa koko henkilökunta on sitoutunut ohjaukseen. Aineenopettajat ohjaavat opiskelijoita omien oppiaineidensa opiskelussa, opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Oppiaineiden valtakunnallisilla syventävillä kursseilla voi tutustua myös alan jatko-opintomahdollisuuksiin.

Opinto-ohjauksen kursseilla, pienryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa perehdymme lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoitusten suunnitteluun sekä jatko-opintomahdollisuuksiin lukion jälkeen.

Opiskelijoita ohjataan seuraamaan opintojensa etenemistä itsenäisesti. Myös ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja seuraavat ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Yhteistyötä tehdään myös huoltajien kanssa. Järjestämme ryhmänohjaustuokioita ja tiedotamme koulun tapahtumista säännöllisesti ryhmänohjaustuokioiden ja Wilman avulla.

Lukiossamme on tuutoritoimintaa sekä myös opiskelijakunta, joka järjestää erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia.

Opinto-ohjauksen oppitunneilla sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa vahvistamme opiskelijan itsetuntemusta sekä kykyä tehdä itselleen sopivia, realistisia jatko-opintosuunnitelmia. Opiskelija ymmärtää myös joustavien urapolkujen mahdollisuudet. Järjestämme opiskelijoille tilaisuuksia tutustua erilaisiin jatko-opintoihin sekä ammatteihin tarjoamalla esimerkiksi erilaisia jatko-opintoesittelyjä. Tiedotamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jatko-opintoihin liittyvistä tapahtumista ja pyrimme osallistumaan niihin.

Opiskelusuunnitelma tehdään heti lukion alussa opinto-ohjauksen oppitunneilla. Opiskelusuunnitelmaa päivitetään lukio-opintojen aikana opinto-ohjauksen tunneilla sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Opintoajan pidentämisestä ja ainevalintojen muutoksista (esimerkiksi pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen) keskustellaan ensin aina opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Alustava ylioppilastutkintosuunnitelma tehdään 1. vuoden lopussa. Tätä varten Wilmassa on lomake Opinto-ohjaus 2: Ylioppilaskirjoitusten suunnitelmat. Suunnitelma voidaan päivittää oppitunneilla ja henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä ryhmänohjaajien haastatteluissa.

Alustavaa jatko-opinto- ja urasuunnitelmaa tehdään jo ensimmäisenä vuonna. Suunnitelma päivittyy lukio-opintojen aikana. Jatko-opinto- ja urasuunnitelmia tehdään ennen kaikkea abivuotena.

Ohjaukseen liittyvien asioiden toteutumista on kuvattu tarkemmin OSYKin ohjaussuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. OSYKin ohjaussuunnitelma löytyy oheisesta linkistä

https://eduouka-my.sharepoint.com/personal/krista_kautto_eduouka_fi/_layouts/15/guestaccess.aspx?guestaccesstoken=xKqIGNM4plyylE9VTvl6rUC5MZhhTXxnhtd5aPS5o%2bg%3d&docid=027bb0d47d6ae45f89aac8d50e5a5ccb3

Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjaus ja ryhmänohjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan a miten tuki suunnitellaan ja järjestetään.

Erityisopetus

Lukion erityisopetus auttaa opiskelijaa tiedostamaan ja ymmärtämään omia vahvuuksiaan sekä tuen tarpeita omassa opiskelussaan. Erityisopetuksella edistetään yhdenvertaisuutta opiskella ja suorittaa lukio-opinnot. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pedagogisen tuen suunnitelman avulla huomioidaan opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset. Opiskelijaa tuetaan käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä ja tarpeellisia erityisjärjestelyjä.

Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukemisen- ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen, jonka tulosten perusteella opiskelijan kanssa suunnitellaan pedagogista tukea. Lukitutkimusten perusteella opiskelija voi saada lukilausunnon ylioppilastutkintoa varten. Opiskelija voi saada tukea, ohjausta ja opetusta oppimisvaikeuksiin. Lukion erityisopetuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita ja kehittämään opiskeluun sopivia toimintatapoja.

Erityisopettaja 

Erityisopettaja on erityispedagogiikan asiantuntija lukiossa. Erityisopettaja tukee ja vahvistaa opiskelijan myönteistä kuvaa itsestään oppijana ja auttaa häntä tunnistamaan omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisopettajan työ painottuu opiskelijoiden lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kartoittamiseen sekä tukitoimien suunnitteluun. Erityisopettaja tekee opiskelijalle tarvittaessa yksilötutkimuksen ja laatii lausunnon lukihäiriöstä ylioppilastutkintolautakunnalle. Erityisopettaja osallistuu tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen suunnitteluun. Erityisopettajan työ voi olla yksilöohjauksen lisäksi oppimisvaikeuksien helpottavien opiskelutaitojen opettamista. Osana erityisopettajan työhön kuuluu oppilaitosten yhteisöllinen opiskeluhuolto.

Oulun kaupungin lukioissa erityisopetus auttaa opiskelijaa tiedostamaan ja ymmärtämään omia vahvuuksiaan sekä tuen tarpeita omassa opiskelussaan. Erityisopetus tukee ja vahvistaa opiskelijan myönteistä kuvaa itsestään oppijana ja auttaa häntä tunnistamaan omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Erityisopetuksella edistetään yhdenvertaisuutta opiskella ja suorittaa lukio-opinnot. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pedagogisen tuen suunnitelman (PETS) avulla huomioidaan opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset. Opiskelijaa tuetaan käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä ja tarpeellisia erityisjärjestelyjä.

Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen, jonka tulosten perusteella opiskelijan kanssa suunnitellaan pedagogista tukea. Lukitutkimusten perusteella opiskelija voi saada lukilausunnon ylioppilastutkintoa varten. Opiskelija voi saada tukea, ohjausta ja opetusta oppimisvaikeuksiin. Lukion erityisopetuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita ja kehittämään opiskeluun sopivia toimintatapoja.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion ohjaussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin opiskelun erityinen tuki. Jos opiskelijalla on lukioaikana tarvetta saada tukea opintoihinsa, järjestetään joko henkilökohtaisia tapaamisia tai palavereja yhteistyössä huoltajien kanssa. Niissä arvioidaan tuen tarvetta ja suunnitellaan sen toteutumista sekä lukio-opintojen etenemistä.

OSYKissä erityisopettaja järjestää kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille mahdollisuuden osallistua lukiseulaan. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijoita henkilökohtaiseen lukitestaukseen, jonka pohjalta hän laatii lukilausunnon. Tuen eri vaiheet on kuvattu erillisessä mallissa, jota päivitetään.

Tukitoimien suunnittelussa tehdään yhteistyötä opiskelijan, opinto-ohjaajan, huoltajan, erityisopettajan ja aineenopettajien kesken tarpeen mukaan. Opiskelijalle voidaan laatia pedagogisen tuen suunnitelma, johon tukitoimet ja arvio niiden toimivuudesta kirjataan.  Pedagoginen tuki pitää järjestää opiskelijan edun ja tarpeen mukaisesti. Pedagogisen tuen suunnittelu ja järjestäminen kuuluu jokaisen opettajan velvollisuuksiin.

Opiskeluhuolto

Oulun kaupungin lukioissa opiskeluhuollolla edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus, jota oppilaitoksen toimintatavat ja käytännöt tukevat. Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelun esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden opiskeluun liittyvien ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Opiskeluhuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat

  • opiskeluhuoltotyön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä koko oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa
  • opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
  • koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön seuraaminen ja ylläpitäminen yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin
  • myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä avoimen ja kaikkia osapuolia kunnioittavan työskentelytavan tukeminen huomioiden nuoren eri kehitysympäristöjen merkitys kasvulle ja kehitykselle
  • varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen, huolen puheeksi ottamisen ja tarkoituksenmukaisen puuttumisen vahvistaminen sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen
  • monialaisten asiantuntijaverkostojen toimintatapojen kehittäminen sellaisiksi, että opiskelijaa tuetaan konkreettisesti hänen kehitysympäristöissään.

Oulun kaupungin Opiskeluhuolto ja opiskelun tukitoimet lukiossa -oppaassa on kuvattu opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamisen tapaa käytännössä. Opas toimii Oulun kaupungin lukioiden opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa käsittelevän luvun tukimateriaalina. Oppaassa tarkastellaan lukioiden opiskeluhuollon toiminnan perusteita ja lähtökohtia, kuvataan toteuttamisen tapaa ja rakenteita, selvennetään opiskeluhuollon kirjaamiskäytäntöjä ja salassapidon merkitystä osana yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokonaisuutta.

Opetussuunnitelman lisäksi Oulun kaupungin yleisiä toimintaperiaatteita linjataan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Oppilaitostasolla opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään oppilaitoksen omat toimintaperiaatteet ja sopimukset yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutustavoista ja -periaatteista sekä yhteistyöstä eri osapuolten kesken. Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattua opiskeluhuoltotyötä johtaa rehtori. Yksittäisen opiskelijan osalta opiskeluhuollon toteuttamisen suunnitelma, toimintatapa, yhteistyö ja toteutumisen seuranta kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen.

Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Oulun kaupungin lukioissa on tärkeää yhteisöön kuuluminen ja vuorovaikutus ihmisten välillä. Ne ovat hyvinvoinnin, terveyden ja elämänhallinnan perusedellytyksiä. Tarkoitus on, että opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lähtökohtana on tieto oppilaitoksesta nuorten hyvinvointiin vaikuttavana keskeisenä kehitysympäristönä. Myönteisen lähtökohdan yhteisölliseen työhön tuo myös tieto siitä, että yhteisöllistä hyvinvointia on mahdollista vahvistaa suunnitelmallisin toimenpitein.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen ja toteuttaminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Tämä tarkoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien näkökohtien huomioon ottamista opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja järjestelyissä ja muussa toiminnassa. Monien oppiaineiden sisältö tukee lähtökohtaisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita.

Oulun lukioissa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa voidaan tehdä koko oppilaitosta tukevana työnä mutta myös kohdistaa opiskeluryhmiin. Oululaisissa lukiossa opiskelijakunta- ja opiskelijatuutoritoiminnalla voidaan tukea opiskelijoiden osallisuutta sekä turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluu yhteistoiminnan vahvistaminen kodin ja oppilaitoksen kesken sekä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Vanhempainyhdistysten toiminta, vanhempainillat sekä erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet vahvistavat kodin ja oppilaitoksen vuoropuhelua. Lisäksi hyvinvointia ja opiskelua edistävät myös opiskelijoiden poissaolojen seuranta sekä varhainen ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollon palveluihin. Niihin sisältyvät opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut sekä monialainen opiskeluhuolto. Opiskeluhuollollisten asioiden työstäminen tapahtuu aina yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on tukea opiskelijaa varhaisessa vaiheessa niin, että tuen järjestämistä suunnitellaan ja sen toteutumista seurataan. Opettaja huomaa usein ensimmäisenä opiskeluhuollon tarpeen mutta asioita työstetään monialaisessa opiskelijakohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmä kootaan opiskelijan ja huoltajan luvalla tapauskohtaisesti. Ryhmässä arvioidaan avun ja tuen tarpeet sekä sovitaan vastuunjaosta.

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä            

Oulun kaupungin lukioissa opiskeluhuoltotyötä tehdään monialaisesti. Monialaisuus opiskeluhuollossa toteutuu silloin, kun oppilaitoksen johdon ja henkilöstön edustajien lisäksi työskentelyssä ovat mukana opiskeluhuollon palveluiden sekä opiskelijoiden edustus. Monialaiseen opiskeluhuollon ryhmään voi kuulua myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisopalveluiden tai kulttuurialojen edustajia. Yksittäisten opiskelijoiden opiskeluhuoltoasiassa monialaisuus tarkoittaa sitä, että opiskelijan ja huoltajan lisäksi mukana on pedagogisia asiantuntijoita ja opiskeluhuollon työntekijöitä.

Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

Oulun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Siihen on kirjattu toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kaupunginvaltuustossa vähintään kerran neljässä vuodessa.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Oulun kaupungin lukioiden opiskeluhuoltosuunnitelmissa on arvioitu opiskeluhuollon kokonaistarvetta sekä määritetty oppilaitoksen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintatavat sekä yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Suunnitelmaan on kuvattu myös opiskeluhuollon seurantaan ja arviointiin sisältyvät käytännön toimintaperiaatteet.

Opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteet perustuvat oppilaitosyhteisöstä, opiskelijoilta ja huoltajilta kerättyyn tietoon. Oulun kaupungin lukioissa hyvinvointitiedon keruun avulla kartoitetaan opiskelijoiden ja huoltajien kokemusta opetuksesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Oulun lukioissa oppilaitoskohtainen suunnitelma päivitetään lukuvuosittain. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi sisältää osioita, jotka on laadittu useamman oppilaitoksen kanssa yhdessä edellyttäen, että kaikki opiskeluhuollon toimijat ovat samat. Suunnitelma voi sisältää osioita myös alueellisesti sovituista toimintamalleista ja toimintaperiaatteista. Opiskeluhuoltosuunnitelma kirjataan oppilaitoksen sähköiseen järjestelmään, ja se on julkinen asiakirja. Koko kaupungin tasolla opiskeluhuoltosuunnitelmat tarkistetaan vuoden kuluessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistamisesta.

Lukuun 4.4 liittyvät tukimateriaalit:

  • Opiskeluhuolto ja opiskelun tuki lukiossa
  • Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoon ohjautumisen prosessi
  • Opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta -prosessi
  • Opiskelun tuen lomakkeet – Opiskeluhuoltokertomus ja huoltajan suostumus
  • Lomake opiskeluhuollon ja sen johtamisen kehittämiseksi
  • Lomake Lukiokohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta Oulun kaupungin lukioissa
  • Oppilaitosten turvallisuuskansioiden ohjeet

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa opiskeluhuoltosuunnitelma tehdään vuosittain, ja se löytyy Wilmasta.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

Lukiolain 21 §:n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

Lukiolain 21 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös oppilaitoksen järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten esimerkiksi häpäisemistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ennen suunnitelman hyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja oppilaitoksen henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyö opiskelijoiden huoltajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaistahojen kanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

Suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

  • menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
  • periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä
  • henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
  • suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille
  • yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa
  • menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Suunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion järjestyssäännöt ovat koulun kotisivuilla opinto-oppaassa: http://www.osyk.fi/fi/

Koulun kriisisuunnitelma löytyy linkistä

https://eduouka-my.sharepoint.com/personal/timo_koivunen_eduouka_fi/_layouts/15/guestaccess.aspx?guestaccesstoken=k9Va8X1ADc%2bRWLgJ2p1uiLwVqDVMQe9LmfLGvyy3cGs%3d&docid=00130a1ae21434783a465350ba2d281ab
Alkuun

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt


Opetuksen yleiset tavoitteet

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) määriteltyjen lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristön tilaan. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyyden ja moniulotteisuuden. Opetus kannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja käsittelemään eettisiä kysymyksiä, ristiriitoja ja jännitteitä monista näkökulmista. Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan nykyistä oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavan yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta myös oppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitojaan sekä ongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudesta tieteen ja tutkimuksen tekoon. Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija tottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi kieliä monipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisilla kielillä että vierailla kielillä. Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta ja vertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloille ominaiseen ilmaisuun ja toimintaan sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinen aktiivisuus ja terveelliset elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Opiskelija oppii tuntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä luottamaan mahdollisuuksiinsa oppia. Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen oppimiselleen, mikä vahvistaa hänen itseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita ja kehittymään niissä taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankka elinikäisen opiskelun taito ja tahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminen luo edellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle opetukselle. Opetus antaa opiskelijalle koulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avulla hän osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetus vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan sekä tehdä opiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

Aineet ja kurssit

Alkuun

Opiskelijan oppimisen arviointi

6.1. Arvioinnin tavoitteet

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan.

Oulun kaupungin lukioissa arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista. Opiskelija oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja taitojaan, ja hän saa palautetta edistymisestään. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa. Opiskelija saa palautetta sekä kurssin aikana että kurssin lopussa. Arviointi voi olla sekä suullista että kirjallista. Numeroarviointi on vain yksi arvioinnin muodoista.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa tärkeinä kulmakivinä ovat tavoitteiden asettaminen, tavoitteiden mukainen työskentely ja tavoitteisiin pääseminen.

6.2.Kurssisuorituksen arviointi

Oulun kaupungin lukioissa arvioinnista keskustellaan ja sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa, jotta opiskelija tietää kurssin tavoitteet, mitä kurssilla on tarkoitus oppia ja millä kriteereillä oppimista arvioidaan. Kursseilla tehtävien töiden ja tutkimusten tehtävänannot ja arviointikriteerit tulee suhteuttaa lukiokurssin laajuuteen.

Arviointi on monipuolista ja kannustavaa. Kurssin arviointi ei ole yhden suorituksen varassa, ja koe on korkeintaan yksi osa arviointia.  Kursseilla käytetään itsearviointia, vertaisarviointia sekä ryhmäarviointia. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös sähköisiä oppimisalustoja ja menetelmiä.

Opettajan pedagoginen vapaus ei saa asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, vaan opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Opettaja ei saa arvioida arvoja, asenteita, henkilökohtaisia ominaisuuksia, eikä arviointia saa käyttää rankaisukeinona.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa opiskelijan oppimista arvioidaan koko kurssin ajan. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itse- ja vertaisarviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi esimerkiksi portfoliota, opiskelijan ja opettajan välisiä keskusteluja ja kyselylomakkeita. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta.

6.2.1.Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa kurssi arvioidaan lukioasetuksessa (810/1998, 6§ 2 mom.) määritellyin numeroin 4 -10, suoritusmerkinnällä (suoritettu/hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai sanallinen arviointi voivat myös täydentää tai täsmentää numeroarvostelua. Valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti kurssin suoritusmerkintänä käytetään kirjainta S ja hylättyä kurssia merkitään kirjaimella H.

Kun opiskelijalta puuttuu hyväksytystä syystä jokin osasuoritus, kurssi arvostellaan T-merkinnällä. Tällöin opiskelijan tulee viipymättä sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa puuttuvat tehtävät ja/tai opettajan määräämät lisätehtävät.

6.2.2.Itsenäisesti suoritettu kurssi

”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.”

(Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta.

Oulun kaupungin lukioissa opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti eli kontaktiopetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija ja opettaja sopivat työtavoista ja suorituksista, joilla kurssin sisällöt ja tavoitteet saavutetaan.

Itsenäisen kurssin arvioinnin tulee olla riittävän monipuolista, ja se voi sisältää myös yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelija ja opettaja sopivat itsenäisen kurssin arviointitavoista.

Opiskelijan mahdollisuudesta suorittaa opintoja itsenäisesti annetaan tarkemmat ohjeet kunkin lukion opetussuunnitelmassa.

6.2.3.Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10.

”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 3 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 4 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

6.2.4. Opinnoissa edistyminen 

Hylätyn kurssiarvosanan (4) voi uusia joko osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen tai korottamalla arvosana uusintakuulustelupäivänä. Hylättyä kurssiarvosanaa saa yrittää korottaa vain kerran.

Opiskelija voi korottaa hyväksytyn kurssin osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen, jolloin parempi arvosana jää voimaan. Korotuskuulustelupäivänä opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa (kerran/kurssi).

Huoltaja saa lukioasetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä Wilman kautta. Koska todistukset ovat julkisia asiakirjoja, ne voidaan lähettää myös yli 18-vuotiaiden vanhemmille.

6.2.5. Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

”Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.”

(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23 §, muutettu lailla 1116/2008) säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5                          lukioasteikko                                    asteikko 1–3

1 (tyydyttävä)                        5 (välttävä)                                         1

2 (tyydyttävä)                        6 (kohtalainen)                                  1

3 (hyvä)                                  7 (tyydyttävä)                                     2

4 (hyvä)                                  8 (hyvä)                                               2

5 (kiitettävä)                          9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)      3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta.

Lukiolain 34 §:n mukaan muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 § ja 34 b §, muutettu lailla 958/2015.)

Lukiolain 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 a § 2 mom. ja 34 b §, muutettu lailla 958/2015.)

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän kursseista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus kurssin arvosanaksi. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärän kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Oulun kaupungin lukiot ovat sopineet Rotokollassa (lisämateriaali) osaamisen ja tunnustamisen ja opintojen hyväksilukemisen käytänteistä.

6.3.Oppiaineen oppimäärän arviointi

”Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 17 a §, muutettu lailla 1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.

Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia                                            joista voi olla hylättyjä kurssi-

pakollisia                                                ja                   arvosanoja enintään

valtakunnallisia syventäviä kursseja,

1–2 kurssia                                                                  0

3–5 kurssia                                                                  1

6–8 kurssia                                                                  2

9 kurssia tai enemmän                                             3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

  • paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä
  • mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

6.4.Lukion oppimäärän suoritus

”Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia.” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus 942/2014).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d § 1 mom., muutettu lailla 958/2015)

”Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d 2 mom., muutettu lailla 958/2015)

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla (lukiolaki 629/1998, 34 e § 2 mom., muutettu lailla 958/2015).

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.

6.5.Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.”

(Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

”Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.”

(Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

  1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
  2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
  3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä
  • oppilaitoksen nimi
  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • suoritetut opinnot
  • paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
  • arvosana-asteikko
  • selvitys kielten oppimääristä

S2/R2 = äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä
A         = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimäärä
B1       = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä
B2       = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä
B3       = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)

  • merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukainen.

Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija on osallistunut.

Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa äidinkieli ja kirjallisuus kohtaan.

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Teemaopinnoista merkitään hyväksytysti suoritetut kurssit käyttäen kurssien nimiä ja niistä saatua suoritusmerkintää (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset lukio-opintoihin liittyvistä näytöistä, kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä muut opiskelijan suorittamat lukio-opinnot. Todistukseen merkitään kunkin kurssin numeroarvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (S = suoritettu, H = hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Kokonaiskurssimäärään ei lasketa valtakunnallisina syventävinä kursseina suoritettuja hylättyjä teemaopintokursseja, hylättyjä paikallisia syventäviä, hylättyjä valtakunnallisia soveltavia eikä hylättyjä paikallisia soveltavia kursseja.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukion päättötodistuksen liitteinä.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä
  • oppilaitoksen nimi
  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana
  • paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus
  • arvosana-asteikko.

Lukiodiplomitodistus

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitään lisätietojakohtaan. Lukiodiplomitodistukseen merkitään seuraavat tiedot:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä
  • oppilaitoksen nimi
  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • oppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kyse
  • arvosana
  • lukiodiplomiaineessa suoritettujen kurssien määrä mukaan lukien lukiodiplomikurssi
  • paikkakunta, todistuksen päivämäärä (sama kuin lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus
  • arvosana-asteikko.

Alkuun