{"id":4335,"date":"2023-09-15T15:52:43","date_gmt":"2023-09-15T12:52:43","guid":{"rendered":"https:\/\/osyk.fi\/wordpress\/?p=4335"},"modified":"2023-09-15T15:52:43","modified_gmt":"2023-09-15T12:52:43","slug":"arvostus-suomalaista-luontoa-kohtaan-kasvoi-vaelluskurssilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/?p=4335","title":{"rendered":"Arvostus suomalaista luontoa kohtaan kasvoi vaelluskurssilla"},"content":{"rendered":"\n

Kokoonnuimme tiistaina 28. elokuuta OSYKin eteen ennen aamukahdeksaa. Kaikilla oli rinkat pakattuina ja p\u00e4\u00e4simme sujuvasti l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. S\u00e4\u00e4 oli hieman sateinen mutta tunnelma silti innostunut ja alkubussimatkalla kuuluikin iloista puheensorinaa, joka hiljeni ihmisten k\u00e4ydess\u00e4 nukkumaan paikatakseen hieman lyhyiksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 y\u00f6uniaan. Matkalla Luostolle pys\u00e4hdyimme viel\u00e4 huoltoasemalle sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Valitettavasti paikan Hesburger ja Kotipitsa olivat kummatkin kiinni, mutta jokainen sai silti ruokaa ja viimeiset (liev\u00e4sti ylihinnoitellut) suklaapatukat ja karkit mukaan. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4m\u00e4nvuotinen vaellusryhm\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Saavuimme Luostolle aikataulussa ja vedimme sateesta v\u00e4h\u00e4n mutaiseksi muuttuneella hiekkaparkkipaikalla sadevarusteet ja rinkat selk\u00e4\u00e4mme ja l\u00e4hdimme Ametistikaivosta kohti. Vaelsimme samaa reitti\u00e4 kuin viime vuoden vaelluskurssilaiset Pyh\u00e4-Luoston kansallispuistossa, joten ainakin opettajille Tarja V\u00e4is\u00e4selle<\/strong> ja Timo Koivuselle<\/strong> reitti oli jo tuttu. Bussissa vallinnut innostunut tunnelma laantui hieman sateessa k\u00e4velless\u00e4, mutta matka oli onneksi melko lyhyt ja helppo.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ametistikaivoksella kuulimme, miten ametistit syntyv\u00e4t ja p\u00e4\u00e4simme kaivamaan niit\u00e4. Sade oli puhdistanut irtohiekan pois kivien p\u00e4\u00e4lt\u00e4, mik\u00e4 helpotti kaivamista, mutta kivet olivat kuorruttuneet hiekalla, jolloin niiden tunnistaminen oli hieman hankalaa. Jokainen kuitenkin l\u00f6ysi itselleen ametistin tai muun hienon kiven ja kokemus oli mielenkiintoinen. <\/p>\n\n\n\n

Onnenkivet taskussa jatkoimme k\u00e4vely\u00e4 y\u00f6pymispaikalle. Sade v\u00e4heni, mik\u00e4 kohotti tunnelmaa ja sai k\u00e4velyn tuntumaan helpommalta. Saimme teltat pystyyn rivakasti ja sitten alkoikin ruoanlaitto. Illemmalla aloitimme tutustumiskierroksen ja paistoimme vaahtokarkkeja nuotiolla.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Iltanuotiolla riitti puhuttavaa. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 telttay\u00f6n\u00e4 nukkuminen on osalla haastavaa. S\u00e4\u00e4 oli sumuinen ja kolea, mutta k\u00e4velless\u00e4 keho l\u00e4mpeni nopeasti. Vaelsimme tunturin rinnett\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in kohti seuraavaa lounaspaikkaa. Yl\u00e4m\u00e4ki oli rinkat sel\u00e4ss\u00e4 raskas, mutta auringonpaiste l\u00e4mmitti ja piristi mielt\u00e4. Lounaspaikalla sitten vaihdoimme t-paitoja ja shortseja p\u00e4\u00e4lle. Keskiviikko j\u00e4i ainoaksi p\u00e4iv\u00e4ksi, jolloin tarkeni vaeltaa ilman takkia tai kerrastoa (jos ei lasketa Timoa, joka vaikutti olevan vain t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n tuulesta ja sateesta).\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Jatkoimme matkaa vatsat t\u00e4ynn\u00e4 ja auringosta nauttien. Matkalla pys\u00e4hdyimme v\u00e4lill\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n v\u00e4lipalaa ja ottamaan kuvia. Y\u00f6pymispaikalle saavuimme nelj\u00e4n aikoihin, jolloin pystytimme teltat, ja osa porukasta l\u00e4hti uimaan. Leiripaikan m\u00e4tt\u00e4\u00e4t olivat kaikki t\u00e4ynn\u00e4 mustikoita, joita s\u00f6imme paljon. Uimareiden palatessa leiriin rupesimme valmistamaan p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen jatkoimme edellisen\u00e4 iltana kesken j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 esittelykierrosta ja vaahtokarkkien paistamista kodassa. Emme edelleenk\u00e4\u00e4n saaneet kaikkien esittelyj\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 loppuun, vaan yksi henkil\u00f6 j\u00e4i esitelt\u00e4v\u00e4ksi viel\u00e4 kolmannelle illalle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ryhm\u00e4 hajautuikin joko nukkumaan, telttaan supattelemaan kavereiden kanssa tai osa j\u00e4i viel\u00e4 juttelemaan kodalle. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vaellusreitille sattui monenlaista s\u00e4\u00e4t\u00e4 ja maisemaa. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kolmannen p\u00e4iv\u00e4n aamuna, torstaina, matka jatkui tunturiin puurajan yl\u00e4puolelle. Pilvet olivat siirtyneet juuri sopivasti paljastaakseen upeat maisemat. Matkan varrella rinkat j\u00e4tettiin polunvarteen ja suunta otettiin kohti Noitatunturin huippua. Matka oli raskas ilman rinkkaakin, mutta maisemat olivat hienot, vaikka pilvet kiersiv\u00e4tkin tunturin huippua. Noitatunturilta laskeutumisen j\u00e4lkeen matka jatkui Karhunjuomalammen laavulle, jossa pidettiin lounastauko. Laavulta alkoi p\u00e4iv\u00e4n viimeinen etappi kohti y\u00f6paikkaa, Tiaislaavua. Matkalla kuljettiin useiden luonnonkauniiden paikkojen ohi. Uhriharjulla ihailimme suurta pudotusta sen ja Noitatunturin v\u00e4liss\u00e4, ja Pyh\u00e4kasteenputouksella puolestaan ihmettelimme vuoren sein\u00e4\u00e4 pitkin valuvaa vesiputousta. Matkalla n\u00e4imme my\u00f6s kirkasvetisi\u00e4 lampia, jotka Tarjan mukaan olisivat aurinkoisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 hohtaneet vihrein\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tiaislaavulla pystytimme teltat, mink\u00e4 j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n noin kilometrin pituisen lenkin suomaisemassa pitkospuita pitkin. Maisema oli karu mutta kaunis, kun k\u00e4ppyr\u00e4iset puut nousivat ruskan v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 suosta ja pilvet peittiv\u00e4t taustalla n\u00e4kyv\u00e4t tunturit ja vaarat. Suokierroksen j\u00e4lkeen aloitimme reissun viimeisen kunnollisen ruuanvalmistuksen, ja ruokailun aikana kuulimme viimeisen esittelyn. Ruokailun j\u00e4lkeen alkoi kolmituntinen letunpaistokisa, jossa kolme ruokaryhm\u00e4\u00e4 taisteli lettukuninkuudesta. Voittajaa kisalle ei koskaan selvinnyt, kun silmiss\u00e4 kirvelev\u00e4 savu sek\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 vallitseva pimeys ja sade v\u00e4syttiv\u00e4t ahkerimmatkin paistajat.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Viimeisen\u00e4 aamuna keitimme kaurapuurot ja pakkasimme rinkat viimeisen kerran. Muutaman kilometrin taipaleen j\u00e4lkeen saavuimme Pyh\u00e4kuru Adventure Parkiin. K\u00e4velymatkan aikana tihkusade oli laskenut monen kiipeilyinnostusta, mutta sade unohtui, kun pitk\u00e4n vaijeriliu\u2019ut tulivat n\u00e4kyviin. Kiipeilyn j\u00e4lkeen pakkasimme rinkat bussiin ja kotimatka alkoi, mutta ennen sit\u00e4 p\u00e4\u00e4simme paikalliseen K-Markettiin t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n karkkivarastomme. <\/p>\n\n\n\n

Kotimatka sujui helpottuneissa mutta mukavissa tunnelmissa. Bussin t\u00e4ytti puheensorina ja korttipelin aiheuttamat huudahdukset ja voivottelut. Matkalla pys\u00e4hdyimme ihmettelem\u00e4\u00e4n Sukulanrakan hiidenkirnuja. T\u00e4rkein osuus oli tietysti huoltoasema, jossa p\u00e4\u00e4simme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Koululle bussi saapui kahdeksan aikoihin illalla, josta suuntasimme koteihimme. <\/p>\n\n\n\n

Kurssilta j\u00e4i k\u00e4teen uskomaton kokemus, puhelimen galleria on t\u00e4ynn\u00e4 upeita kuvia sek\u00e4 arvostus suomalaista luontoa kohtaan laajeni. Suurimalla osalla rinkasta l\u00f6ytyiv\u00e4t my\u00f6s m\u00e4r\u00e4t ja savunhajuiset vaatteet, mutta se ei kokemuksen arvoa laskenut.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Iiris Halminen ja Lena Pihlajaniemi 
Kuvat Tarja V\u00e4is\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokoonnuimme tiistaina 28. elokuuta OSYKin eteen ennen aamukahdeksaa. Kaikilla oli rinkat pakattuina ja p\u00e4\u00e4simme sujuvasti l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. S\u00e4\u00e4 oli hieman sateinen mutta tunnelma silti innostunut ja alkubussimatkalla kuuluikin iloista puheensorinaa, joka hiljeni ihmisten k\u00e4ydess\u00e4 nukkumaan paikatakseen hieman lyhyiksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 y\u00f6uniaan. Matkalla Luostolle pys\u00e4hdyimme viel\u00e4 huoltoasemalle sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Valitettavasti paikan Hesburger ja Kotipitsa olivat kummatkin kiinni, mutta jokainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4336,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-4335","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4335"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4335\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}