{"id":4539,"date":"2024-05-28T08:51:47","date_gmt":"2024-05-28T05:51:47","guid":{"rendered":"https:\/\/osyk.fi\/wordpress\/?p=4539"},"modified":"2024-05-28T08:51:47","modified_gmt":"2024-05-28T05:51:47","slug":"onnellisuuden-asiantuntijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/?p=4539","title":{"rendered":"Onnellisuuden asiantuntijat"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa Aino Revon teksti saavutti lukiomme korkeimmat pisteet. Kokeen aiheet liittyiv\u00e4t onnellisuuteen.

Onnellisuuden asiantuntijat<\/strong>

Jos minulla olisi mahdollisuus matkustaa ajassa satoja vuosia taakse p\u00e4in, matkustaisin my\u00f6h\u00e4isen keskiajan Eurooppaan ja kysyisin Katariina Sienalaiselta, oliko h\u00e4n onnellinen. H\u00e4net tunnetaan katolisena naisena, joka eli poikkeuksellisen askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4 suhteellisen suopeista ulkoisista olosuhteistaan huolimatta. H\u00e4n oli yksi aikansa naisista, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritti ”anorexia mirabilis” \u2013\u00a0 surullinen ilmi\u00f6, joka tunnetaan my\u00f6s ”pyh\u00e4n\u00e4 anoreksiana”. Sienalainen paastosi p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen l\u00e4hemm\u00e4s Jeesuksen kokemia k\u00e4rsimyksi\u00e4, mik\u00e4 lopulta johti h\u00e4nen n\u00e4\u00e4ntymiseens\u00e4 hengilt\u00e4 33-vuotiaana. Sienalaisen tarina on traaginen ja murheellinen, mutta omana aikanaan h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntapansa her\u00e4tti kunnioitusta. Lukuisten muiden samasta syyst\u00e4 henkens\u00e4 menett\u00e4neiden tapaan h\u00e4net julistettiin kuolemansa j\u00e4lkeen pyhimykseksi. Ajassa muuttuvat k\u00e4sitykset eiv\u00e4t ole ainoa seikka, joka vie kysymyksen Sienalaisen el\u00e4m\u00e4n laadusta kauas yksiselitteisest\u00e4, vaan my\u00f6s Sienalaisen oma kokemus el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tuo painonsa vaa’alle.

Erilaiset k\u00e4sitykset tavoiteltavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja onnellisuudesta luovat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n kaanonin, jonka toistensa kanssa ristiriitaiset osaset kilpailevat ihmiskunnan huomiosta ja paikasta maailmassa. K\u00e4sitys, jota toinen pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4, on toiselle itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n helppo kyseenalaistaa. Itselleni t\u00e4ysin \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy esimerkiksi Platonin n\u00e4kemys ihanteellisesta valtiosta, joka takaisi jokaiselle oman olemuksen kanssa sopusointuisen paikan yhteiskunnassa ja n\u00e4in my\u00f6s onnellisen el\u00e4m\u00e4n. J\u00e4rkisielun hallitsemat yksil\u00f6t soveltuisivat johtamaan ja tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tahtosielun hallitsemat sopisivat sotilaiksi ja suurin, halusielun hallitsema massa kuuluisi alimpaan, ty\u00f6l\u00e4isten ja orjien luokkaan. Platonin mukaan ihmiset olisivat onnellisia yhteiskunnassa, jossa orjuus olisi sallittua ja jossa lapset erotettaisiin syntym\u00e4n j\u00e4lkeen perheist\u00e4\u00e4n.

Raamit Platonin ihanneyhteiskunnalle syntyv\u00e4t h\u00e4nen filosofiastaan, jonka muun muassa h\u00e4nen metafysiikkansa ja h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 ihmisen sielusta muodostavat. Samalla tavalla syntyv\u00e4t my\u00f6s muut onnellisuuden n\u00e4k\u00f6kulmat. T\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi Mielen Ihmeet -blogissa julkaistu artikkeli ”Kuuden kuuluisan filosofin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t onnellisuudesta”. Artikkelissa esitellyt tunnettujen filosofien m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t toimivat hyvin toistensa vertailupintana. Siin\u00e4 miss\u00e4 Aristoteles korostaa ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4htev\u00e4n, hyveellisyyden kautta saavutetun eudaimonisen el\u00e4m\u00e4ntavan merkityst\u00e4, painottaa Nietzsche olosuhteiden ja hyvinvoinnin luomaa onnellisuuden v\u00e4liaikaisuutta. Aivan kuten Katariina Sienalaisen el\u00e4m\u00e4, ovat my\u00f6s viisaina, itsen\u00e4isin\u00e4 ajattelijoina pidettyjen nimellisten filosofien ajatukset paitsi heid\u00e4n yksil\u00f6llisten el\u00e4mien\u00a0l\u00e4ht\u00f6kohtien,\u00a0my\u00f6s heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien yhteiskuntien muovaamia.

Objektiivisesti vakuuttavan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n antaminen onnellisuudelle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 projektilta. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 objektiivisia ja p\u00e4tevi\u00e4 vastauksia etsiskelevill\u00e4 ihmettelij\u00f6ill\u00e4 on kuitenkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tiede – v\u00e4line, jolla valtava osa nykymaailman normeista ja ihanteista nikkaroidaan. Nyky\u00e4\u00e4n vallitsevasta, psykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kertoo Irene Anderssonin Kemia-lehdess\u00e4 julkaisema artikkeli ”Onnellisen el\u00e4m\u00e4n resepti” (2018). Andersson kirjoittaa muun muassa aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ainetoiminnasta: dopamiini motivoi, serotoniinia syntyy iloisista ajatuksista ja oksitosiini ja endorfiini liittyv\u00e4t l\u00e4heisiin ihmissuhteisiin. Artikkelin mukaan onnellisuus on masennuksen vastakohta, joka syntyy, kun el\u00e4m\u00e4ntavat ja ymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4v\u00e4t aivojen kemian tasapainossa. T\u00e4ll\u00f6in ihminen nauttii pitk\u00e4aikaisesta,\u00a0tyytyv\u00e4isyyden ja voimakkaan el\u00e4m\u00e4nilon v\u00e4lill\u00e4 tanssivasta olosta.

Aivojen kemiaan vetoaminen vakuuttaa, sill\u00e4 se tarjoaa onnellisuuden kysymykseen universaalin, ajattoman ja p\u00e4tev\u00e4sti perustellun n\u00e4k\u00f6kulman. J\u00e4rkeenk\u00e4ypyydest\u00e4\u00e4n huolimatta n\u00e4k\u00f6kulma on kuitenkin vain yksi muiden joukossa. P\u00f6yd\u00e4lle on ensimm\u00e4isen\u00e4 nostettava mielenterveysongelmien poissaolon pit\u00e4minen onnellisuutena. Kroonisesta, vaikeasti hoidettavasta masennuksesta k\u00e4rsiv\u00e4 yksil\u00f6 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 onnellisen ja merkityksellisen el\u00e4m\u00e4n aineksia esimerkiksi altruismista tai luonnon kauneudesta. Unohtamatta mielenterveysongelmien hoitoa ja v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 sairastuneen mielen tuomaa tuskaa,\u00a0voi kroonisesti sairastuneen mielen kanssa oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla tavalla,\u00a0kuin my\u00f6s vaikkapa kroonisesti sairastuneen kehon.

Ajatus pitk\u00e4aikaisen tyytyv\u00e4isyyden ja ilon tavoittelusta vaikuttaa erikoiselta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 onnellisuus on suhteellinen k\u00e4site, joka tarvitsee vastakohtansa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen merkityksens\u00e4. T\u00e4t\u00e4 havainnollistaa ajatuskoe mielihyv\u00e4koneesta, joka toisi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, ulkoisista olosuhteista riippumattoman hyv\u00e4n olon tunteen. Ep\u00e4onnen poissa ollessa l\u00e4ht\u00f6kohtaa onnellisuuden m\u00e4\u00e4rittelylle ei ole lainkaan olemassa, mink\u00e4 vuoksi voidaan ajatella, ett\u00e4 onnelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu\u00a0tyytyv\u00e4isyyden lis\u00e4ksi my\u00f6s vaikeudet ja k\u00e4rsimys.\u00a0Artikkelin\u00a0n\u00e4kemyst\u00e4 onnellisuudesta haastavat my\u00f6s erot yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Psykologisissa tutkimuksissa esitetty voikukka-orkidea-hypoteesi jakaa ihmiset janalle, jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ovat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sen muutoksiin herk\u00e4sti reagoivat orkideat ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tilanteesta kuin tilanteesta selviytyv\u00e4t voikukat. Orkideat eiv\u00e4t usein saa nauttia samanlaisesta tyyneydest\u00e4 kuin voikukat, mutta toisaalta kannustavinkaan ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4 saatu palaute ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 motivoi voikukkaa yht\u00e4 my\u00f6nteisiin tuloksiin,\u00a0kuin orkideaa.

Puolueettomuutta tavoittelevan tieteen kehityksest\u00e4 huolimatta ei voida olettaa, ett\u00e4 onnellisuuden nykyaikaisilla m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 erilaisten seurausten tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien kanssa. Mielen Ihmeet -sivun artikkelissa kuuden filosofin joukkoon kuuluu slovenialainen Slavov \u017di\u017eek, jonka mukaan onnellisuus on kuluttamaan kannustavien kapitalististen arvojen tuotetta. Vaikka ajatus vaikuttaa ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 radikaalilta, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 se jyv\u00e4n, jota ei kuuluisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin pureskelematta. Markkinoinnin tavoitteena on saada ihmiset uskomaan, ett\u00e4 he todella tarvitsevat sen, mit\u00e4 heille yritet\u00e4\u00e4n myyd\u00e4. Siksi on tehokasta luoda mielikuvia, jotka vetoavat onnellisuuteen. Tuloksena on kapitalistinen yhteiskunta, jossa ihmiset ovat aina vailla jotain, joka toisi onnea tai paremman aseman. Tullakseen onnellisemmaksi ihminen, joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 teknologiasta tai muodista mit\u00e4\u00e4n, tarvitsee el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 uusimpaa teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n k\u00e4nnyk\u00e4n tai kaupan trendikk\u00e4imm\u00e4t keng\u00e4t. Vaikka pid\u00e4mme valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tietoa saavuttanutta ihmiskuntaa viisaampana, olemme edelleen aikamme arvojen, normien ja ihanteiden lapsia.

Onnellisuus ei ole kimpale, jonka voisi vain etsim\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jostain. Se on abstrakti, moniulotteinen k\u00e4site, jota on aina haeskeltu niin yksil\u00f6iden el\u00e4mist\u00e4 kuin my\u00f6s koko ihmiskunnan aikajanalta. Onnellisuudelle ei siis voida antaa t\u00e4ydellist\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4\u00e4, objektiivista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Katariina Sienalaisen lyhyen el\u00e4m\u00e4n paras asiantuntija oli Sienalainen itse, samoin kuin kaikki muut ovat oman onnensa asiantuntijoita. Ehk\u00e4 onnellisuus itsess\u00e4\u00e4n ei edes ole asia, jonka saavuttaminen olisi jokaiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaan jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tavoitella sit\u00e4 tarjoaa el\u00e4m\u00e4lle suuntaa ja merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aino Repo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa Aino Revon teksti saavutti lukiomme korkeimmat pisteet. Kokeen aiheet liittyiv\u00e4t onnellisuuteen. Onnellisuuden asiantuntijat Jos minulla olisi mahdollisuus matkustaa ajassa satoja vuosia taakse p\u00e4in, matkustaisin my\u00f6h\u00e4isen keskiajan Eurooppaan ja kysyisin Katariina Sienalaiselta, oliko h\u00e4n onnellinen. H\u00e4net tunnetaan katolisena naisena, joka eli poikkeuksellisen askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4 suhteellisen suopeista ulkoisista olosuhteistaan huolimatta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4540,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-4539","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4539"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4539\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}