{"id":4772,"date":"2025-10-30T15:06:28","date_gmt":"2025-10-30T13:06:28","guid":{"rendered":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/?p=4772"},"modified":"2025-11-12T15:28:55","modified_gmt":"2025-11-12T13:28:55","slug":"alumnimme-lauri-moilanen-suisidaalimurhien-aarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/?p=4772","title":{"rendered":"Alumnimme Lauri Moilanen suisidaalimurhien \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tiistaina 13.10. Lauri Moilanen<\/strong>, joka on my\u00f6s koulumme alumni, vieraili OSYKissa pit\u00e4en luennon v\u00e4it\u00f6skirjansa aiheesta, suisidaalimurhista esimodernin ajan Suomessa. Moilanen v\u00e4itteli viime kes\u00e4n\u00e4 tohtoriksi ja toimii nyky\u00e4\u00e4n Oulun yliopistossa historiantutkijana. Moilanen esitteli luennollaan erityisesti Suomen alueella tehtyj\u00e4 suisidaalimurhia ja niiden vaikutuksia tuon ajan yhteiskunnassa. Suisidaalimurha on murha, joka on tehty kuolemantuomion toivossa. Suisidaalimurhia tutkiessa tutkitaan erityisesti poikkeavuutta. T\u00e4t\u00e4 tutkimalla saadaan selville reaktioita yhteiskunnassa, joita muuten olisi vaikea selvitt\u00e4\u00e4. Suisidaalimurhat yleistyiv\u00e4t noin 1650\u20131800-lukujen v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Suisidaalimurhan tehneiden syyt murhata joku toinen itsens\u00e4 sijasta vaihtelivat paljon henkil\u00f6st\u00e4 riippuen.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Yleisimm\u00e4t syyt voidaan kuitenkin jakaa karkeasti nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syyhyn: Nuorten naisten ahdinko, ritualistinen aspekti eli uskonnon vaikuttaminen, huono el\u00e4m\u00e4ntilanne ja henkiset sek\u00e4 fyysiset sairaudet. <\/p>\n\n\n\n

Naisten huonon yhteiskunnallisen aseman takia he ajautuivat usein tilanteisiin, joissa kuolema n\u00e4htiin ainoana mahdollisena ratkaisuna. T\u00e4llaisia tilanteita olivat esimerkiksi avioton raskaus tai perheen hylk\u00e4\u00e4minen. Ritualistinen aspekti eli uskonnon vaikuttaminen suisidaalimurhan tekoon oli tilanne, jossa oma el\u00e4m\u00e4 haluttiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mutta uskonto oli vahvasti sit\u00e4 vastaan. Itsemurha n\u00e4htiin h\u00e4pe\u00e4llisen\u00e4 ja ep\u00e4kristillisen\u00e4 rikoksena, ja itsemurhan tehneen sielu ei saisi armahdusta. Hyvin uskonnollinen henkil\u00f6 suorittikin kenties mieluummin suisidaalimurhan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in oma sielu olisi turvassa. Toivottomaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen joutunut henkil\u00f6 saattoi tehd\u00e4 suisidaalimurhan pakokeinona kurjasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. T\u00e4llainen toivoton el\u00e4m\u00e4ntilanne saattoi olla esimerkiksi pakkoty\u00f6h\u00f6n tuomitseminen tai elinkautinen vankeustuomio. Henkiset ja fyysiset sairaudet saattoivat my\u00f6s vaikuttaa suisidaalimurhan tekemiseen. Henkil\u00f6n kokiessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 henkist\u00e4 tai fyysist\u00e4 tuskaa kuolema saattoi vaikuttaa armolliselta ratkaisulta. Huolimatta n\u00e4ist\u00e4 monista syist\u00e4 t\u00e4ytyy kuitenkin muistaa suisidaalimurhien olleen paljon itsemurhia harvinaisempia ja jopa marginaalisen pieni\u00e4 verrattuna muihin aikakauden kuolemansyihin. <\/p>\n\n\n\n

Suisidaalimurhien tekeminen oli tunnettua tietoa ajan kansalaisille. Itse asiassa suisidaalimurhat olivat suuri ongelma ajan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4lle, sill\u00e4 ei voitu tiet\u00e4\u00e4, halusiko kuolemantuomion saanut kuolla vai oliko murhan takana jokin muu motiivi. Ruotsissa (eli my\u00f6s Suomen alueella) vuonna 1754 suisidaalimurhia vastaan yritettiin taistella koventamalla kuolemantuomioita entisest\u00e4\u00e4n.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Moilanen haastaa v\u00e4it\u00f6skirjassaan aiempien tutkijoiden yksimielist\u00e4 kantaa uskonnon suuresta vaikutuksesta suisidaalimurhan tekemiseen. Aiheesta ei kuitenkaan ole viel\u00e4 paljoakaan tutkimustietoa. T\u00e4m\u00e4 puolestaan johtuu suisidaalimurhien tutkimisen tuoreudesta. Moilanen onkin yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 aiheeseen perehtyneist\u00e4 tutkijoista. Selvitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja tutkittavaa on paljon, eik\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkea viel\u00e4 tiedet\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Moilanen luennolle osallistui psykologian, uskonnon ja historian opetusryhmi\u00e4. Aihe kiinnosti yleis\u00f6\u00e4, ja opiskelijat esittiv\u00e4t Moilaselle useita kysymyksi\u00e4 luennon aikana ja sen j\u00e4lkeen. Moilanen kertoi, ett\u00e4 OSYKilla on ollut suuri rooli siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on hakeutunut tutkijan uralle.<\/p>\n\n\n\n

Teksti Emmi Hyt\u00f6nen
Kuva Minna Korpierkki ja Kai Hillukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiistaina 13.10. Lauri Moilanen, joka on my\u00f6s koulumme alumni, vieraili OSYKissa pit\u00e4en luennon v\u00e4it\u00f6skirjansa aiheesta, suisidaalimurhista esimodernin ajan Suomessa. Moilanen v\u00e4itteli viime kes\u00e4n\u00e4 tohtoriksi ja toimii nyky\u00e4\u00e4n Oulun yliopistossa historiantutkijana. Moilanen esitteli luennollaan erityisesti Suomen alueella tehtyj\u00e4 suisidaalimurhia ja niiden vaikutuksia tuon ajan yhteiskunnassa. Suisidaalimurha on murha, joka on tehty kuolemantuomion toivossa. Suisidaalimurhia tutkiessa tutkitaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":4773,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-4772","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4772"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4796,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4772\/revisions\/4796"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/osyk.fi\/verkkolehti\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}