My CMS

Paluu vanhaan mutta uuteen Ouluun

Koulussamme aloitti elokuussa 190 uutta ykkösluokkalaista. Yksi heistä on Mei Teatini, joka aloitti opiskelun hieman muiden jälkeen. Teatini muutti takaisin Ouluun Etelä-Koreasta asuttuaan siellä vuoden. Haastattelussani Teatini kertoo kokemuksistaan koulustamme.

Kerro hieman itsestäsi.

Nimeni on Mei Teatini ja olen 16 vuotta vanha. Harrastukseni ovat tanssiminen, kestävyysjuoksu ja valokuvaaminen.

Kuinka monta vuotta olet asunut Suomessa? Onko sinulla ennestään kokemusta suomenkielisestä koulusta?

Asuin Suomessa ennen Etelä-Koreaan muuttamista noin 6-7 vuotta. Olin Oulun Normaalikoulussa 7. ja 8. luokat.

Miltä OSYKissa opiskelu on tuntunut ensimmäisen jakson jälkeen? Miten sinut on otettu vastaan ja oletko saanut ystäviä?

Opiskelu on rehellisesti sanottuna aika vaikeaa ja hankalaa, koska suomen kieli ei ole pääkieleni. On hieman hankalaa pysyä muiden perässä ja minun pitää tehdä töitä tuplasti enemmän. Opiskeleminen riippuu myös opettajasta. Jotkut ovat todella rentoja ja avuliaita. Muutamat antavat hyvän numeron vain, jos teet työt hyvin.

Olen saanut paljon kavereita. Ensimmäisenä päivänä halusin vain jonkun, jonka kanssa puhua ja harjoitella suomea. Sen jälkeen olen saanut monia kavereita ja olen todella kiitollinen heistä.

Miten kuvailisit OSYKia? Mikä on ollut parasta OSYKissa?

Monimuotoinen ja tosi hyväksyvä. Kun tulin, olin peloissani siitä, että muut katsoisivat minua eri tavalla erilaisen ulkonäköni takia. Osykilaiset ymmärtävät erilaisuuteni ja yritykseni pärjätä. He ymmärtävät myös sen, että olen oma itseni ja että en ole suomalainen. Näistä asioista olen todella onnellinen.

Olen tykännyt ainakin ruoasta, se on tosi kivaa. Olen pitänyt opetuksestakin. Kaikki opettajat ovat todella kilttejä ja hyviä opettamaan. Ymmärrän asiat ja opettajat auttavat, jos en ymmärrä jotain. Tietenkin pidän myös kavereistani.

Asut tällä hetkellä siskosi kanssa kahdestaan ja lisäksi aloitit suomenkielisen lukion. Mitä haasteita olet kokenut koulussa ja arjessa, ja miten olet päässyt niistä yli?

Haaste, josta en ole vielä päässyt yli, on ollut kotitöiden ja koulutehtävien tasapainottaminen. Kotona on paljon kotitöitä, joihin kuluu aikaa, jonka voisin käyttää koulutehtävien tekemiseen.

Minulla ei ole koulutehtävien takia aikaa viettää siskoni kanssa ”sister time” eli siskosten välistä aikaa. Silloin kun olemme yhdessä, suunnittelemme jotain tekemistä, kuten shoppailua. Yhteinen aika on tärkeää, koska vanhempamme ovat Etelä-Koreassa.

Miten suomalainen ja eteläkorealainen opetus (yksityiskoulussa) eroavat toisistaan?

Suomalainen opetus on rentoa. Minulla on enemmän aikaa tehdä asioita koulussa ja kotona. Koreassa opiskelin päivässä 13 tuntia, mikä oli tosi ärsyttävää. Olin aina väsynyt. Kouluni oli uskonnollinen ja konservatiivinen, joten en pystynyt tekemään asioita, joista pidin. Yksi näistä asioista oli tanssiminen. Suomalaisessa koulussa on oikeus tehdä asioita ja muut ovat ymmärtäväisiä.

Mitä suomalainen opetusjärjestelmä voisi oppia Etelä-Korean menetelmistä? Entä Etelä-Korean opetusjärjestelmä Suomelta?

Etelä-Koreassa opiskelijat opiskelevat todella todella paljon. Kouluissa on esimerkiksi ”night study”-käytäntö, jossa opiskelijat tekevät koulupäivän jälkeen eräänlaisessa kerhossa läksyjä ja koulutehtäviä.

Eteläkorealaiset voisivat antaa enemmän aikaa olla vanhempien kanssa, tehdä läksyjä ja viettää vapaa-aikaa. Opiskelijat voisivat käydä myös enemmän ulkona, vaikka ulkona on enemmän ilmansaasteita.

Miten opettajat suomenkielisissä kouluissa voisivat huomioida vieraskieliset oppilaat paremmin?

Riippuu paljon oppilaasta. Jos oppilas on ujo ja hän ei halua puhua muiden kanssa, opettajat voisivat olla ystävällisempiä, kärsivällisempiä ja puhua enemmän oppilaan kanssa. Koreassa opettajat ovat puolueellisia ja heillä on lempioppilaat. Jos kysyin heiltä apua, he sivuuttivat minut, mikä oli ärsyttävää. Tällaista pitäisi välttää.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Minulla ei ole kunnon suunnitelmaa, mutta minulla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on Saksassa Tübingenin yliopisto, jossa voi opiskella pääaineena Yhdysvaltojen tutkimusta. Siellä opetetaan Amerikan maantieteestä, kulttuurista ja kaikenlaisesta muusta. En vain tiedä, mitä töitä voisin sitten tehdä. Toinen vaihtoehto on opiskella psykologiaa. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisten tekemisistä ja ajatuksista sekä siitä, miten ne vaikuttavat elämään ja yhteiskuntaan.

Teksti Ida Seluska
Kuva Mei Teatini