My CMS

OSYKista Maanpuolustuskorkeakouluun

Aurora Kössö valmistui lukiostamme keväällä 2019 ja opiskelee tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoulussa, Helsingissä. Pyramentti kysyi itsenäisyyspäivän kynnyksellä, mitä kadetti Kössölle kuuluu ja miten hän päätyi opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun.

Minä vuonna valmistuit OSYkista ja minne suuntasit valmistumisen jälkeen?

Kadetti Kössö

Valmistuin OSYKista keväällä 2019. Suuntasin heti kuukauden kesäloman jälkeen Kainuun prikaatille eli aloitin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen heinäkuussa 2019. Intin termeillä palvelin saapumiserässä II/19 maavoimissa. Palvelin yhden vuoden tai tarkemmin 347 päivää eli kotiuduin kesäkuussa 2020. Tehtävänimikkeeni oli tulenjohtoaliupseeri eli aselajini oli tulenjohto, joka kuuluu tykistöön. Suoritin johtajakoulutuksen aliupseerikoulussa. Palvelin ensin alikersantin arvolla, kunnes sain ylennyksen kersantiksi.

Opiskelet Maanpuolustuskorkeakoulussa. Oliko tämä pitkäaikainen haaveesi vai syntyikö idea tästä lukion jälkeen, armeijassa?

Turvallisuusala oli kiinnostanut minua läpi lukion. Idea palveluksen suorittamisesta muotoutui toisen lukiovuoteni aikana, kun luin itseni niin sanotusti piippuun koulutöiden parissa. Tulin tulokseen, etten heti jaksa aloittaa yliopistossa uutta viiden vuoden akateemista puristusta. Veljeni ehdotti välivuotta intissä. Pidin ideasta, sillä toiminallisen välivuoden ohella voisin katsastaa ”armeijakortin” eli olisiko ala itselleni mieluinen.

Päätös kouluun hakeutumisesta vahvistui työskennellessäni Puolustusvoimissa puolen vuoden ajan heti palvelukseni jälkeen. Toimin sopimussotilaan virassa samassa yksikössä, jossa olin palvellut. Työtehtäväni oli kouluttaa varusmiehiä. Koin työn ja alan itselleni sopivaksi, sillä siinä yhdistyivät vahvasti käytännön tekeminen ja teoria.

Miten päädyit opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun?

Koen sotilasalan omakseni. Työssä yhdistyvät teoria ja käytännöntekeminen, mikä luo vaihtelua. Tässä ei voi puutua kirjojen lukemiseen tai maastossa sotaharjoituksissa olemiseen. Opintoni takaavat minulle varman työpaikan, mikä nykyisessä maailmantilanteessa on suuri etu. Tähän liittyen pidän myös tiedosta, että työtehtäväni vaihtuu säännöllisesti, jolloin en ehdi leipääntyä mihinkään tehtävään. Ihmisen on jotain tehtävä työkseen, ja tämä on minusta oiva vaihtoehto.

Maanpuolustuskorkeakouluun haetaan yhteishaussa, jossa pitää valita maa-, ilma- ja merivoimien väliltä. Kaikkiin voi hakea yhdessä haussa, mutta vain yhteen voi tulla valituksi. Asiaa voi ajatella yhden yliopiston tarjoamana kolmena eri tutkintovaihtoehtona.

Valintakokeissa esikarsinta suoritetaan koulutodistuksen ja johtajakoulun todistuksen arvosanojen pohjalta. (Vinkki: kirjoitettu aine ei kiinnosta Puolustusvoimia, vaan esimerkiksi fysiikan ja terveystiedon eximiat ovat samanarvoisia!)

Esivalinnan jälkeen juostaan Cooperin testi, jossa on pakko juosta vähintään 2600 metriä. Lisäksi on lihaskuntotestit, joista voi saada lisäpisteitä. Pääsykokeissa on myös haastattelu, kirjallinen koe ja psykologiset testit. Koronan vuoksi emme suorittaneet ryhmäkeskusteluja, vaan teimme yhden ennakkotehtävän. Lisäksi haun yhteydessä pitää toimittaa erinäisiä lomakkeita, kuten lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta.

Millaista opiskelu on Maanpuolustuskorkeakoulussa? Mitä opintoihin kuuluu?

Kuvan asejärjestelmää kutsutaan Moukariksi.

Opinnot ovat laajuudeltaan 210 op eli 180 op kanditaatin tutkinto ja 30 pistettä sotilasammatillisia opintoja. Tarkemmin: 80 op on yhteisiä opintoja kuten virkamiesruotsi ja -englanti, viestinnän opintoja ja tutkimuskoulutusta. 40 op on koulutusohjelmakohtaisia opintoja, joiden laatu riippuu valitusta puolustushaarasta (maa, meri, ilma). Loput 90 op ovat opintosuuntakohtaisia opintoja, jotka riippuvat valitusta aselajista. Maavoimissa on 11 erilaista opintosuuntaa esimerkiksi kenttätykistö-, johtamisjärjestelmä- ja pioneeriopintosuunta. Merivoimilla on neljä ja ilmavoimilla kolme erilaista opintosuuntaa. Lisäksi on olemassa erillinen lentoupseerien opintosuunta.

Opinnot on suunniteltu meille valmiiksi, ja kursseille ei tarvitse ilmoittautua. Meille julkaistaan joka viikko viikko-ohjelma eli eräänlainen lukujärjestys. Opinnot ovat laajemmat kuin tavalliset yliopistotutkinnot ja sitovat meitä enemmän. Kaikki opinnot ovat läsnäolopakollisia.

Opiskeltavat oppiaineet ovat johtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka ja sotataito, joka sisältää esimerkiksi taktiikkaa ja sotahistoriaa. Luentojen lisäksi meillä on käytännön koulutusta kuten liikuntaa, ammuntaa ja erilaisia käytännön harjoitteita, joissa esimerkiksi opettelemme kaluston käyttämistä. Kampuksella vietetyt päivät kestävät pääsääntöisesti kello 8.00-16.45, mutta opinnot sisältävät myös maastoharjoituksia, joissa nukumme teltoissa ja olemme paikalla 24/7.  

Meille maksetaan päivärahaa, joka korvaa opintorahan. Se on noin 20€/päivä eli ansaitsemme liki tuplasti enemmän muihin yliopisto-opiskelijoihin nähden. Saamme halutessamme asua kampusalueella olevassa asuntolassa. Koulupäivän jälkeen saa myös lähteä kotiin. Asuntolassa on kahden hengen huoneet ja yhteiskeittiö. Meille tarjotaan vaatteet, neljä ruokaa päivässä ja kaikki opinnoissa tarvittava materiaali post it -lapuista läppäriin. Lisäksi perusterveydenhuolto on ilmainen.

Kuinka pitkä koulutus on ja millaisissa työtehtävissä voit toimia tämän jälkeen? Mikä on tutkintonimike eli miksi valmistut?

Kössö ja konekivääri 7.62 kk PKM eli tuttavallisemmin pekari.

Kandivaihe kestää kolme vuotta, jonka jälkeen valmistun sotatieteiden kandidaatiksi ja ylenen luutnantiksi. Sen jälkeen työskentelen viisi vuotta todennäköisesti varusmiehiä kouluttaen. Myös muita työtehtäviä on tarjolla riippuen aselajista, esimerkiksi rajavartio-opintosuunnalla rajavalvontaan liittyviä. Tämän jälkeen palaan koululle ja teen maisterin tutkinnon, joka kestää kaksi vuotta. Ylenen kapteeniksi ja johdan omaa yksikköäni. (Yksikkö on noin 120 varusmiehestä ja 15 henkilökuntan kuuluvasta sotilaasta koostuva kokonaisuus.) Urakehitystä voi jatkaa yleisesikuntaupseerikurssilla, jolloin sotilasarvo jälleen nousee. Tohtoriksi väitteleminen on mahdollista.

Millainen jakauma koulussa on sukupuolten välillä?

Kurssini vahvuus on 175 kadettia, joista 12 on naisia. Tämä on liki 7 %, joka on kohtalaisen korkea arvo. Puolustusvoimissa sotilasvirassa työskentelevistä noin 4 % on naisia ja varusmiespalveluksessa noin 7-8 % on naisia.

Oletko kohdannut ennakkoluuloja sukupuolesi takia koulussa?

Henkilökunnan taholta en kertaakaan. Omien kurssitoverieni kohdalla kolmesta suusta on tullut kyseenalaisia mielipiteitä naisten asemasta yhteiskunnassa ja puolustusvoimissa. Välillä joutuu myös kuuntelemaan asiatonta kommentointia naisista yleensä, kun kymmenen miestä unohtaa, että teltassa on myös yksi nainen intoutuessaan puhumaan edellisen viikonlopun riennoistaan. Jonkin verran on ennakko-oletuksia naisten fyysisestä jaksamisesta, kuntovaatimukset kun ovat kaikille samat. Vastapainoksi olen onneksi saanut myös paljon kannustusta kurssitovereiltani ja henkilökunnalta

Toteutuuko tasa-arvo Maanpuolustuskorkeakoulussa?

Tämä on aavistuksen vaikea kysymys vastata. Jos sanon virallisen mielipiteen mukaan, että toteutuu, olen antanut koulustamme hyvän kuvan enkä saa palautetta julkilausumastani. Totuus on, että ei täysin. Koko laitos perinteitä ja varusteita myöten on suunniteltu miehille. Käytännön esimerkki: käytämme taisteluliiviä, johon laitetaan luotisuojalevyt. Levyt ovat liki suoria eli suunniteltu ihmiselle, joka ei omista rintoja. Meille kaikille kuitenkin jaetaan samat levyt, joiden käyttäminen rajoittaa naisten fyysisiä toimintamahdollisuuksia enemmän kuin miehillä, sillä levy ei yksinkertaisesti istu. Olen tehnyt tästä kehitysidean koulumme johdolle, mutta prosessi on hidas.

Puolustusvoimat ei tunnista sanoja muunsukupuolinen, transsukupuolinen jne. Tämän osalta tasa-arvokehitys on kivikaudella. Esimerkiksi kaikki peseytymistilat ja WC:t on jaoteltu miehille ja naisille. Etnisen tai uskonnollisen taustan kannalta en ole havainnut epätasa-arvoa. Rasismille on nollatoleranssi.

Seksuaalisen suuntautumisen osalta virallinen linja on kunnossa. Se, että kouluun hakeutuu perinteisen kasvatuksen saaneita heteromiehiä, on asia erikseen. Yleinen ilmapiiri ei tämän osalta ole siis kovin suvaitsevainen. Asia on aikalailla vaiettu, eikä siitä juuri puhuta. Yleinen linja tasa-arvoasioihin on, että Maanpuolustuskorkeakoulussa ei opiskele miehiä ja naisia, vaan kadetteja.

Mitä haaveita sinulla on tulevaisuuden suhteen?

Haluan päästä työskentelemään Kainuun prikaatissa, jossa palvelin ja olin töissä kuusi kuukautta. Pidin suuresta prikaatista, jossa oli paljon vaihtoehtoja ja Kajaanista, joka on vanha kotikaupunkini. Lisäksi haluan päästä ulkomaille rauhanturvaoperaatioon näkemään, voinko oikeasti vaikuttaa koulutuksellani maailman tilanteeseen tai edes yksittäisen ihmisen elämään.

Haluan rohkaista jokaista hakeutumaan palvelukseen, jos ala kiinnostaa edes hiukan. Palvelus on monipuolinen ja hyödyllinen kokemus, vaikkei alalle jäisikään. Sen myötä olen esimerkiksi itse oppinut arvostamaan niinkin tavallisia asioita kuin juoksevavesi ja sähkölämmitys.  Naisten ja kaikkien vähemmistöjen asemaa on myös helpompi parantaa, jos on suurempi joukko vipuvoimaksi. Nykyinen 7 % on välillä niin pieni vähemmistö, että se sivuutetaan.

Jokaisella kurssilla on pieni somekadettien ryhmä, joka kertoo opinnoista ja elämästä ihmeiden saarella Santahaminassa eli jos kiinnostaa, niin seuratkaa Instagramissa (@kadettikosso)! Somekadeteille saa vapaasti esittää kysymyksiä, sillä olemme olemassa vastataksemme niihin.

Teksti Minna Korpierkki ja Aurora Kössö
Kuvat Aurora Kössö