Koulut nuorten yhteisöllisen aktiivisuuden tukipilareina

Kirjoitus on osa Aktiiviset nuoret -projektia, joka on jatkoa Yhdysvaltain ulkoministeriön Benjamin Franklin Transatlantic Fellows Summer Institute -ohjelman (BFTF) 2021 osallistujien alumniprojektille.

OSYK tunnetaan yhteiskunnallisesti valveutuneista opiskelijoista ja aktiivisesta ilmapiiristä. Etenkin ympäristöasiat ovat lähellä monien osykilaisten sydämiä, ja kestävän ja inhimillisen elämäntavan edistäminen on yksi koulun tavoitteista. ”Suomalaisen koulujärjestelmän yksi keskeisiä tavoitteita on kasvattaa nuoret aktiivisiksi kansalaisiksi”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Marika Kettunen. Nuorten aktiivisuuden taso kuitenkin vaihtelee suuresti Suomessa alueiden välillä ja kansainvälisesti maiden välillä. Kouluilla on tärkeä rooli nuorten aktiivisuuden tukemisessa.

Järjestin BFTF-ystävieni kanssa viime kesänä kansainvälisen, demokratian ja nuorisovaikuttamisen edistämiseen keskittyvän projektin Budapestissa, Unkarissa. Kuva Unkarin Yhdysvaltain suurlähetystössä pidetystä kokouksesta.

Kiinnostus on avain yhteisöllisen – käytän tätä sanaa, sillä yhteiskunta tuntuu liian isolta konseptilta – vaikuttamisen aloittamiseen. ICCS 2016 -tutkimuksessa suomalaisten koululaisten osallistumishalukkuus kouluyhteisössä oli vertailumaiden heikointa. Miten nuorten kiinnostus saadaan herätettyä? Prosessi alkaa ympäristöstä. Nuorille täytyy tarjota useita, monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä: mahdollisuudet täytyy myös tuoda nuorten tietoisuuteen. Kun nuorilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tai he eivät tiedä keinoista tiedon puutteen vuoksi, he eivät pääse näkemään, että he voivat vaikuttaa ja heidän vaikuttamisellaan on merkitystä.

Koulut ovat keskeisiä mahdollistajia ja tiedottajia. OSYKissa näiden tehtävien tärkeys on selvästi ymmärretty ja niihin on tartuttu innolla. Lukiossa toimii ympäristötyöryhmä, opiskelijat voivat osallistua laajan ja monipuolisen yhteistyöverkoston projekteihin, koulussa on aktiivinen opiskelijakunnan hallitus ja nuoret voivat tuoda äänensä esiin esimerkiksi Pyramentti-verkkolehden tai OSYKin podcastien kautta. Opettajat myös tiedottavat aktiivisesti erilaisista projektimahdollisuuksista ja kannustavat nuoria osallistumaan niihin ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Esimerkiksi minä sain tietää Benjamin Franklin Transatlantic Fellows Summer Institutesta (BFTF) Wilman kautta ja nyt olen kyseisen Yhdysvaltain ulkoministeriön kesäohjelman alumni.

Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi kouluissa tulisi kirkastaa nuorille heidän roolinsa keskeisyys vaikuttamisen kentällä. Lisäksi heihin tulee valaa luottamusta omiin kykyihinsä ja tietoihinsa. Edellä mainitun ICCS 2016 -tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisten nuorten arviot kyvyistään aktiivisena kansalaisena olivat alhaisimpia verrattuna muihin maihin.

Pidin 3.11.2022 esitelmän 100 Kiimingin lukion 1. vuoden oppilaalle nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Esitelmä oli osa Euroopan unioni lähelle nuorten arkea
-hanketta.

Nuorten roolin merkitystä voidaan kirkastaa monin keinoin. Esimerkiksi kurssien ja yhteistyöverkostojen kautta järjestetyissä projekteissa, kuten OSYKin YETissä (Youth, Europe and Theatre -kieli- ja teatteriprojekti), nuoret pääsevät konkreettisesti hyödyntämään jo ennalta opittuja tietoja ja taitoa sekä oppimaan uutta. Kun projektin lopputulos on tavalla tai toisella vaikuttava ja merkityksellinen, nuori näkee, että hän voi vaikuttaa asioihin ja saada aikaan muutosta. Tämä kirkastaa ja vahvistaa hänen käsitystään hänen roolistaan ja kyvykkyydestään, mikä taas luo motivaatiota ja kiinnostusta jatkaa. Toinen keino on havainnollistaa esimerkkien avulla, että kuka tahansa voi vaikuttaa omassa yhteisössään ja omaan yhteisöönsä ja saada aikaan merkityksellisiä asioita. Esimerkkejä voidaan tuoda ilmi muun muassa alumnivierailuilla ja yhteisön jäsenten palkitsemisilla.

Väestö ikääntyy, ilmastonmuutos kiihtyy ja valtioiden väliset suhteet käyvät kuumina. Nuorissa on potentiaalia, joka voi muuttaa maita ja maailmaa. Potentiaali kuitenkin tukahdutetaan tai se tukahtuu aivan liian usein. Nuorten aliarvioimisella ja vähättelyllä ei tulisi olla sijaa tässä maailmassa, joka vaatii enenevissä määrin innovatiivisuutta ja optimismia. Kaikista tärkeintä on, että koulut eivät ole niitä tukahduttajia: niiden täytyy olla nuorten aktiivisuuden tukipilareita.

Teksti
Ida Seluska
OSYKin alumni vuodelta 2021
Viestinnän, kansainvälisen politiikan ja yrityksen johtamisen opiskelija
Tampereen yliopisto

Kuvat Vera Kovacs ja Ida Seluska

Lähteet:

Mehtäläinen, J., Niilo-Rämä, M. & Nissinen, V. (2017). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet: Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. International Association for the Evaluation of Educational Achievement [IAE]. https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2017/ICCS2016-D120

Kettunen, M. (2021). Aikuiset jarruttavat nuorten halua toimia ympäristön eteen. Versus. https://www.versuslehti.fi/tiededebatti/aikuiset-jarruttavat-nuorten-halua-toimia-ympariston-eteen/