Lukiossamme on pitkät perinteet Hailuodon ympäristötaiteen leirillä, jossa fysiikka, kuvataide, uskonto ja psykologia yhdistävät voimansa. Leirillä on juuret Toppilan lukiossa, joka sittemmin yhdistyi Kuusiluodon lukion kanssa nykyiseksi lukioksemme. Opettajista leiriä ohjasivat tänä lukuvuonna Sari Annunen, Maria Laakkonen ja Maarit Pylkkö.
Haastattelin leirin opiskelijoista Asta Luotoa, Martta Kontiota ja Katariina Kellokumpua. Asta ja Martta olisivat halunneet leirille aikaisemmin, mutta kurssi ei toteudu joka vuosi ja koronakin vaikutti asiaan.
Opettajista Maarit on ollut useamminkin mukana leirillä, Sari toista kertaa ja Maria on mukana ensimmäistä kertaa opettajana, eli Maria on päässyt kokemaan leirin kahdesta eri näkökulmasta. Maria kertoo olleensa leirillä aikoinaan myös opiskelijan roolissa, joten konsepti oli tuttu. Hän sanoo halunneensa muokata leiriä kunnioittaen kuitenkin sen henkeä.
Konkarina Maarit kehui leirin perinteitä. Sari sanoo pitävänsä tämänkaltaisista yhteistyöleireistä muiden opettajien kanssa. Hän myös kehuu leirin antamaa mahdollisuutta siihen, että pedagogiikkaa viedään erilaiseen ympäristöön verrattuna siihen, että oltaisiin aina vain luokkatilassa. Opettajat keskustelivat myös siitä, kuinka mielenkiintoista on se, että vaikka he edustavat erilaisia aineita, saadaan silti leiristä toimiva kokonaisuus, joka opettaa eri tavalla kuin normaali opiskelu.
Leiriä pohjustivat lyhyet teoriaopinnot fysiikasta, uskonnosta, psykologiasta ja kuvataiteesta. Haastattelemani opiskelijat kertoivat, että fysiikka ei ole edes sellainen aine, joka heitä kiinnostaisi, mutta siitä huolimatta heistä oli mielenkiintoista tehdä taidetta huomioiden fysiikka.
Tämän lukuvuoden leirillä tehtiin kaksi työtä pienemmissä ryhmissä. Leirillä siis toteutui kineettinen veistos ja videoinstallaatio. Kineettisen veistoksen perustana on se, että teos liikkuu ja tuottaa ääntä, mahdollisesti tuulen avulla. Opiskelijoiden mukaan tätä teosta lähestyttiin erilaisesta näkökulmasta kuin taideteosta yleensä lähestyttäisiin, ja siten fysiikan rooli tulikin konkreettisesti esille veistoksessa. Martta kertoi, että oli hieno hetki, kun työ saatiin toimimaan. Katariina kehui, että hän piti tästä työstä ja oli hienoa, kun lopullinen työ vastasikin hahmotelmaa.
Videoinstallaatiossa oli puolestaan tarkoituksena heijastaa videoon ympäristön henki. Tekemisestä tuli todella tunnelmallista teknisistä ongelmista huolimatta. Asta ja Martta valitsivat tämän työn suosikikseen näistä kahdesta työstä. Teos valmistettiin käyttämällä päivä luonnossa kiertelyyn ja luonnon kuvaamiseen.
Teosten tekemisen lisäksi opiskelijat huomauttivat, että leirillä oli kivaa tehdä itsenäistä työtä omaan tahtiin ja leirillä oli rento tunnelma. Leiriohjelmaan kuuluivat mm. äänimaljameditaatiota ja joogaa. Opiskelijat kiittelivät, kuinka tärkeää oli se, että kurssi oli nimenomaan leirin muodossa ja että paikkana oli ainutlaatuinen Hailuoto. Teoksista ei olisi tullut sellaisia, millaisia niistä tuli, jos he eivät olisi olleet Hailuodosta. Opiskelijakolmikko suosittelee leiriä kaikille ja toivottavasti uusi ryhmä pääsee Hailuotoon ensi syksynä.
Leirin tuotoksista järjestettiin syksyllä 2023 näyttely koulumme draamasaliin.
Teksti Nooa Silvonen
Kuvat Sari Annunen