Kevään ylioppilaan Bertta Kostamon nelivuotinen lukiotaival on lakitusta vaille valmis. Aikoinaan koulutaival alkoi Tuiran koulussa, ja sittemmin alttoviulua soittava Bertta siirtyi Teuvo Pakkalan koulun ja Pohjankartanon koulun musiikkiluokille. Lukion Bertta aloitti Oulun Lyseon lukiossa, josta hän siirtyi Maunonkadulle ensimmäisen vuoden jälkeen. Bertta on ollut tuttu näky lukiomme käytävillä alttoviulukotelonsa kanssa, ja tunneilla hän on halunnut ymmärtää asioita ja niiden syy-seuraussuhteita, ei vain opetella ulkoa. Lukio-opintojensa ohella Bertta on soittanut Oulun konservatoriossa alttoviulua ja pelannut koripalloa, minkä takia lukio-opintojen pidentäminen neljään vuoteen tuntui järkevältä.
Asioiden oppiminen ja niiden ymmärtäminen näkyvät myös Bertan ylioppilastutkintotodistuksessa: siinä komeilevat laudaturit englannin kielestä, ruotsin kielestä, pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta ja eximiat äidinkielen ja kirjallisuuden sekä pitkän saksan kielen kokeesta. Bertta on tyytyväinen tuloksiin, vaikka äidinkielen ja kirjallisuuden koe hiukan harmittaa, sillä Bertta ei yltänyt kirjoitustaidon kokeessa parhaimpaansa. ”Rakkaus aiheena ei sopinut minulle yhtään, olisin kirjoittanut niin paljon paremmin esimerkiksi viime syksynä aiheena olleesta tekoälystä”, hän nauraa ja toteaa, että on tyytyväinen arvosanaan, mutta ei suoritukseensa.
Kiinnostus luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan näkyy myös ainevalinnoissa. Bertta nimeää lempioppiaineikseen fysiikan ja matematiikan. Kevään 2025 pitkän matematiikan kokeesta täydet 120 pistettä laskenut Bertta sanoo, että matematiikka alkoi kiehtoa, kun siitä tuli koulussa haastavampaa. Lukion ensimmäisessä opintojaksossa huomio kiinnittyi vääriin asioihin ja ensimmäinen matematiikan koe ei sujunut erinomaisesti. Sittemmin kaikki pitkän matematiikan opintojaksot ovat olleet varmaa tekemistä. Siltikin kymppirivistönsä kanssa yo-kokeeseen astellut Bertta ei ollut varma, tulisiko kokeessa onnistuminen ja täydet pisteet olivat yllätys. ”Alkupään koe oli helppo ja nopea tehdä, joten loppupään kokeen tehtäville jäi tarpeeksi aikaa”, hän muistelee.
Bertta kertoo keskittyneensä tunneilla opiskeluun ja oppimiseen. ”En muista välttämättä nimiä ja yksittäisiä vuosilukuja, mutta asiayhteydet ovat minulla hyvin hallussa”, hän kertoo. Hän sanoo tehneensä historian opinnoissa aikajanoja opintojaksojen asioista ja vieraissa kielissä hän kirjoitteli sanastolistoja, joita hän kertaili ennen kokeita. Kielten opiskelua hän kuvailee raskaaksi ja työtä vaativaksi, mutta erittäin hyödylliseksi. Pitkän saksan opinnot ja saksan kielestä tehty kielidiplomi Deutsches Sprachdiplom avaavat mahdollisuuden päästä saksankielisiin yliopistoihin, ja niihin Bertta tähyää. Haaveena olisi päästä opiskelemaan fysiikkaa Zürichin teknilliseen korkeakouluun (ETH) tai Münchenin teknilliseen yliopistoon (TUM). Kolmas hakupaikka on Helsingin yliopisto.
Fysiikka on kiinnostanut aina Berttaa. Lapsena keskiössä oli tähtitiede, myöhemmin avaruusfysiikka ja maailmankaikkeuden rakennemallit. Työura tutkijana kiinnostaa, ja opintojensa jälkeen Bertta toivoo voivansa elättää itsensä tutkijana. ”Haaveilen perusmukavasta arjesta, jossa on sopivasti työtä ja vapaa-aikaa”, Bertta maalailee.
OSYKia Bertta kehuu mukavaksi paikaksi opiskella. ”Täällä ei ole painetta menestyä, vaan opintoihin voi keskittyä rennommalla otteella ja siltikin saada hyviä tuloksia”, hän kuvailee koulun ilmapiiriä. Hän iloitsee myös kaveriporukastaan, jonka kanssa hän on saanut viettää aikaa ja opiskella yhdessä.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikkien kova työnteko ei välttämättä näy arvosanoissa ja ne eivät määritä ihmisyyttä. ”Moni tekee kovasti töitä lukiossa ja arvosanat eivät silti yllä kiitettäviin”, hän muistuttaa ja jatkaa, että jokaisen pitäisi muistaa olla ylpeä saavutuksistaan, olipa ylioppilastodistuksessa millainen kirjainrivi tahansa.
Lämpimät onnittelut Bertta ja kaikki muut kevään valkolakit!
Teksti ja kuva Minna Korpierkki