Lukuvuoden ensimmäisen periodi ja päättöviikko alkaa jo lähestyä. Osalle OSYKin opiskelijoille sekä kolmelle opettajalle tämä on ollut uuden opettelua opiskelussa, opettamisessa sekä koulurakennuksen suunnistamisessa. Yksi heistä on Marjo Keskitalo, joka on tänä syksynä OSYKissa aloittanut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänet voi löytää useimmiten luokasta, missä hän on viimeksi pitänyt oppituntinsa. Itse olenkin päässyt jo hänen oppitunneilleen ja haastattelin Keskitaloa oman tuntini jälkeen. Ennen kysymyksiäni Keskitalo kertoi tämän olleensa hänen ensimmäinen kertansa haastateltavana.
Ennen OSYKiin tuloa Keskitalo oli opettanut Iin lukiossa vuodesta 2017 lähtien. Hän valmistui vuonna 2015 ja teki sijaisuuksia aluksi. Itse lukioikäisenä Keskitalon lempioppiaineita olivat äidinkieli ja kirjallisuus, englanti, ruotsi, kuvataide ja psykologia. Jos hän ei olisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Keskitalo opettaisi kuvataidetta ja melkein meinasikin alkaa opiskelemaan englannin opettajaksi.
Kysyttyäni Keskitalolta, miten lukuvuosi on alkanut ja mikä on parasta koulussamme, hän kertoo OSYKissa työskentelyn olevan kuin unelmaa ja on aivan rakastunut kouluun ja sen ihmisiin sekä ilmapiiriin: “Alussa oli jo ihana ja lämmin olo. Tuntui, että pitäisi nipistää itseä ja olin tullut kotiin, vaikka toki jännitti.” Keskitalon mielestä OSYKissa parasta on oikein energinen ja persoonallinen ilmapiiri sekä vapaus olla oma itsensä, mikä näkyy hyväksyvässä henkilökunnassakin.
Myös Keskitalon mielestä hänen ryhmänsä ovat olleet upeita, aktiivisia ja motivoituneita. Vaikka Iin lukiossa oli ihania opiskelijoita, erojakin löytyy. OSYKissa on Keskitalon mukaan enemmän tyttöjä, persoonallisuutta ja koulu on paljon taidepainotteisempi. Koulun yleinen ilmiö itsensä ilmaisusta on antanut hänelle uutta inspiraatiota ja kertoo, miten sen näki jo ensimmäisinä päivinä.
Kysyttyäni, mikä Keskitalon mielestä on parasta opettajan työssä, hän vastaa naurahtaen: “Kaikki paitsi arviointi. No nuoret on ensimmäisenä, myöskään mikään päivä ei ole samanlainen. Nuorten kanssa on usein helpompi olla kuin aikuisten ja näyttää tunteita. Nuorilta saa energiaa. Myös opettaessa saa käyttää omaa luovuutta ja omaa tapaa käsitellä aiheita, joka on mukavaa.”
Teksti Armi Keränen
Kuva Minna Korpierkki