Tänäkin lukuvuonna neulottiin jo perinteeksi muodostunut OSYK-sukka, joka on lukiomme kuudes sukkaprojekti. Tällä kertaa sukan suunnitteli ja toteutti ruotsin kielen opettaja Leena Kiuru yhdessä matematiikan ja kemian opettaja Aune Anttilan kanssa. Haastattelin heitä liittyen vuoden sukkamalliin, sen kuvioihin ja tekoprosessiin. Haastattelusta selvisi, että villasukkaan liittyy paljon erilaisia merkityksiä ja symboliikkaa liittyen esimerkiksi koulumme arkeen, historiaan ja koulurakennuksen arkkitehtuuriin. OSYK-sukka neulotaan joka vuosi yhteisneulontana niin, että joka päivä paljastuu uusi pätkä ohjetta. Jokaisen vuoden sukkaohjeet ovat saatavilla koulumme nettisivuilla. Alunperin idea koulun yhteisestä villasukasta tuli Kiurulta itseltään. Hän ei itse silloin vielä osannut neuloa, joten ensimmäiset sukat suunnitteli koulun silloinen kuvataiteen opettaja Niina Uusitupa.
Tämän vuoden sukkasuunnittelukaksikko, Leena Kiuru ja Aune Anttila, kertovat, että suunnittelu alkoi jo Kiurun osalta viime keväänä. Ensimmäisen mallisukan hän neuloi jo kesällä, minkä jälkeen vaihdettiin vielä hieman kuvioita ja muokattiin ohjetta. Ohjeen kirjoittaminen alkoi syksyllä, kun Anttila aloitti opettajana OSYKissa. Ohjeen laatiminen vaati Anttilan mukaan paljon tarkkuutta. Kirjoneulekaaviot tehtiin Excelillä, jonka Anttila kertoo olevan hyvä työkalu, koska siinä on paljon eri värejä saatavilla ja sillä saa helposti erilaisia merkintöjä kaavioon.
Sukan tummat värit valikoituivat haastateltavien mukaan käytännöllisyyssyistä. Koulun lattiat ovat likaiset, joten vaaleanväriset sukat likaantuisivat helposti. Kuitenkin Kiurun ja Anttilan mielestä on ollut hauskaa seurata, kun oppilaat miettivät, millä muilla väreillä villasukan voisi neuloa ja miltä sama sukkamalli näyttää eri väreillä tehtynä.
OSYK-sukan kuviot ovat saaneet paljon inspiraatiota koulustamme, sen arjesta ja ympäristöstä. Haastattelusta käy ilmi, että jokaisella kuviolla on oma merkityksensä. Kiurun mukaan tänä vuonna sukan teemat ovat enemmän kouluumme konkreettisesti liittyviä kuin koskaan aiemmin, kuitenkaan omia tulkintoja unohtamatta. Esimerkiksi sukan varressa olevat ruusut ovat tarkka yksityiskohta koulun vanhan puolen ovissa olevien lasi-ikkunoiden kukista. Koulurakennuksen arkkitehtuuriin liittyvät myös esimerkiksi sukan yläosassa olevat pyramidit, jotka kuvaavat OSYKin ikonista pyramidikattoa. Sukan ylimmäinen kuvio on rauhansymboli, jossa kaksi kättä pitelee sydäntä. Lisäksi jalkaterän kohdalla sukassa on rauhanmerkkejä. Kiurun mukaan rauhansymbolit liittyvät koulumme UNESCO-yhteistyöhön sekä yhteiskunnallisesti aktiivisiin opiskelijoihin. Kuuset taas liittyvät koulumme historiaan: koulun entinen nimi on Kuusiluodon lukio, koska sijaintipaikka on Kuusiluoto. Harakanvarpaat sukan kärjessä ovat Kiurun mukaan kannanotto digitalisoitumiseen. ”Kun me ei enää kirjoiteta käsin mitään ja jos kirjoitetaan, niin käsiala saattaa olla vähän mitä sattuu”, Kiuru naurahtaa.
Anttila kertoo, että aiemmissa sukissa ei ole ollut vuosilukua. Kiuru sanoo pohtineensa, olisiko se uhka vai mahdollisuus. Vuosiluku kuitenkin päätyi sukkaan. Se sai inspiraationsa Kiurun mukaan vanhoista kirjoneuleista, kuten häävanttuista, joihin monesti neulottiin hääparin nimikirjaimet ja naimisiinmenon vuosiluku. Vuosiluku oli myös Kiurulle henkilökohtainen päätös: hän haluaa muistaa nykyisen 23-ikäluokan valvontaryhmänsä.
Vuoden 2023 sukkien nimi on saanut inspiraatiota koulumme oppilaiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy vahvasti jo koulumme alkuajoissa. Koulun perustaja Mauno Rosendal oli sortokauden suomalaisaktivisti. Hänen kanssaan koulun johtotehtävissä ollut Nanny Lilius toimi vastarintaliike Kagaaleissa. Siitä tulee myös sukkien nimi ”Kagaalit”.
OSYK-sukka edustaa Kiurulle osaltaan elinikäistä ja vastavuoroista oppimista opettajien ja opiskelijoiden välillä. Hän kertoo esimerkiksi itse oppineensa villasukan kantapään neulomisen eräältä koulumme opiskelijalta. ”Minusta on mahtavaa, että se oppiminen ei aina mene niin päin, että opettaja opettaa, vaan niksit voi tulla toisinkin päin”, Kiuru toteaa.
Sukkatyöryhmään kuuluvat myös opettajat Eveliina Partanen, Maarit Pylkkö ja Sari Vallineva. Työnjako sukkien suunnittelu, koeneulomisen ja ohjeiden kirjaamisen välillä vaihtelee lukuvuosittain.
Teksti Helka Raetsaari
Kuvat sukkatyöryhmä