Lumi Moilanen ja Tiia Poussu kuuluvat 133 opiskelijan joukkoon, joka valmistuu lukiostamme tänä keväänä. Moilasen kolmen vuoden urakka huipentui hienosti Maunonkadun kovimpaan laudaturrivistöön, ja Poussun neljän vuoden rutistus edustaa tutkinnon laajuudessaan ja arvosanoista saaduissa puoltoäänissään lukiomme kärkipäätä.
Moilasen yo-tutkintotodistuksessa ovat arvosanat äidinkielestä ja kirjallisuudesta, pitkästä matematiikasta, englannista, ruotsista, psykologiasta ja historiasta, kun Poussulla arvosanat koostuvat äidinkielestä ja kirjallisuudesta, englannista, latinasta, pitkästä matematiikasta, historiasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Kaksikko kertoo, että vaikka oppiminen on heille aina ollut mieluisaa ja paikoitellen helppoakin, töitä on tullut tehtyä arvosanojen eteen.
Pöllönkankaan koulusta OSYKiin tullut Poussu kertoo päätyneensä hiukan sattumalta lukioomme, sillä hän kertoo innostuneensa esittelyvideon ja laajan kielivalikoiman takia koulustamme. Normaalikoulun kasvatille Moilaselle lukiovalinta oli itsestäänselvyys. Lukioon tuli paljon ystäviä, ja laaja opintotarjotin veti myös puoleensa.
Molemmat nyökyttelevät ja hymyilevät, kun kysyn, millainen lukiomatka on ollut. ”Lukiokokemus on ollut kaikin puolin antoisa, ja olen saanut täältä varmasti elämänmittaisia ihmissuhteita”, Poussu luonnehtii. Moilanen kertoo kasvaneensa henkisesti kolmen vuoden aikana paljon ja ajattelutapa on muuttunut kypsymisen ohella. ”Minäkin olen saanut uusia ystäviä ja olen oppinut paljon”, hän lisää.
Poussun mukaan lukiovuosissa yksi parhaimpia asioita on ollut se, että talossamme on päässyt kokeilemaan vähän kaikkea. Hänen tutkintoonsa kuuluu niin kieliä, humanistisia aineita kuin luonnontieteitäkin unohtamatta puolen vuoden mittaista vaihto-opiskelujaksoa Kanadassa. Poussu kertoo harrastaneensa lukiovuosinaan vielä tavoitteellisesti muodostelmaluistelua kolme vuotta ja sanoo, että kahden työllistävän asian yhteensovittaminen opetti aikatauluttamista ja asioiden priorisoimista.
Moilanen kiittelee lukiomme taito- ja taideaineiden tarjontaa. Hän kertoo käyneensä tanssin opintojaksot, osallistuneensa vuoden takaiseen musikaaliin, laulaneensa koulun kuorossa ja osallistuneensa vaelluskurssille. Vapaa-ajalla on ollut myös partiota ja tanssia, ja kaikki nämä ovat auttaneet jaksamaan muissa opinnoissa. ”Varsinkin toinen lukiovuosi tuntui raskaalta, ja silloin tanssiminen ja partio auttoivat”, Moilanen muistelee. Poussu taas sanoo, että kun asiat kiinnostavat aidosti, jaksaminen on parempaa. Yksi lukion kohokohdista on aika Kanadassa, jossa Poussu asui ihanan perheen luona, ja yhteys isäntäperheeseen on säilynyt. ”Innostuin Kanadassa esimerkiksi biologista aiempaa enemmän”, hän kertoo.
Kaksikkoa yhdistää kiinnostus historiaan. Moilanen kertoo kuunnelleensa historian kirjoja jo pienenä iltasaduiksi opettajaisänsä lukemana. Poussun sydän sykkii sekä historialle että latinan kielelle, joiden yhdistäminen on hyvin luontevaa. Latinaa hän luonnehtii kauniiksi ja loogiseksi kieleksi, jonka vaikutus näkyy yhä. ”Historiaa tarkasteltaessa voi nähdä hyvin sen, että vaikka asiat muuttuvat, ihminen pysyy samana”, Moilanen lisää.
Molemmista huokuu tyytyväisyys lukiovuosiin. Moilanen kertoo olevansa onnellinen siitä, että lähti niin moneen juttuun mukaan Poussun nyökytellessä vieressä. ”Lukiovuodet ovat tähänastisen elämäni parhaimmat vuodet”, Poussu sanoo ja muistuttaa tulevia lukiolaisia siitä, että elämän ei tarvitse olla pelkkää opiskelua ja että oma kiinnostus oppimiseen vie kaikista pisimmälle. Moilanen jakaa samat ajatukset. Hänen mukaansa olisi tärkeää oivaltaa se, että opiskelee itseä varten, ei vain kokeiden takia.
Poussu aikoo asettua Ouluun ja välivuoden jälkeen katse on lääketieteen opinnoissa, ja Moilanen on hakenut opiskelemaan yhteiskunnallista muutosta Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan.
Suurenmoiset onnittelut haastattelun kaksikolle ja kaikille tänä keväänä lakkinsa päähän painaville uusille ylioppilaille!
Teksti ja kuva Minna Korpierkki