Opiskella voi monella tavalla, mutta yksikään tekniikka ei ole yksiselitteisesti se oikea. Yksilöinä meillä toimivat erilaiset keinot, minkä vuoksi onkin tärkeää, että löytäisimme juuri itsellemme sopivia opiskelua tukevia menetelmiä.
Etenkin sosiaalisessa mediassa jaetaan lukuisia erilaisia tekniikoita, joita monet opiskelijat suosittelevat. Olet ehkä itsekin törmännyt esimerkiksi pomodoro-tekniikkaan, muistipalatsiin ja intervalliharjoitteluun. Omaa harjoittelutyyliäkin voi harjoitella, ja usein voi kestää vuosia, ennen kuin opiskelija löytää niistä itselleen sopivimman. Merkitystä on paljon sillä, kuinka haluaa opiskelunsa aikatauluttaa, mutta myös sillä, millaiset menetelmät tuntuvat luontevimmilta – oletko kenties enemmän ”kynä ja paperi”-ihminen, vai haluatko tehdä kaiken digitaalisesti?
Kaiken pohjalla on tietysti motivaatio. Jos motivaatiota opiskeluun tai työntekoon ei ole, ei ole oikeastaan merkitystä, kuinka monenlaisia tapoja tehokkuuden eteen yrittää, sillä jos kiinnostus ei ole, ei pelkällä tekniikalla menesty. Lähtökohtana voisikin pitää oman motivaation kasvattamista jopa sellaisien aihealueiden kohdalla, jotka itseä eivät niin paljon kiinnostakaan. Motivaatiota voi ruokkia sekä sisäisesti että ulkoisesti – hyvien arvosanojen tai pienien palkintojen perässä jaksaa raataa tovin, mutta sisäinen motivaatio pitää mielen ja tehokkuuden virkeänä. Vaikeiden asioiden opettelu voi tuntua raskaalta, mutta niiden oppiminen avaa ovia taas monien muiden asioiden oppimiselle, mikä voi lisätä mielenkiintoa entisestään.
Lisäksi opiskeluympäristöllä on paljon merkitystä. Melussa ja sotkussa ei kenenkään ole mukavaa viettää päiväänsä, minkä vuoksi jokaisen tulisikin panostaa ympäristön siisteyteen ja rauhallisuuteen. Taustalle voi laittaa musiikkia soimaan, ja kovassa hälinässä voi olla tehokkainta vaihtaa paikkaa esimerkiksi kirjaston tiloihin. Opiskelun romantisoiminenkin toimii yllättävän tehokkaasti, minkä vuoksi oman huoneen pöytää voi koristella, ja lähelle kannattaa ottaa vettä ja jotain naposteltavaa virkistykseksi. Puhelin ja muut älylaitteet kannattaa jättää vaikka toiseen huoneeseen, jolloin kiusausta niiden pariin palaamiseen ei pääse syntymään.
Erilaisia tekniikoita varsinaiseen opiskeluun on lukuisia. Onkin tärkeää tutkia, mikä tehostaa eniten omaa oppimista, ja lähteä sen myötä turvautumaan parhaisiin menetelmiin. Osa oppii parhaiten kirjoittamalla muistiinpanoja, kun taas osalle on helpointa lukea tekstiä läpi uudelleen ja uudelleen. Väliä onkin oikeastaan vain sillä, miten asiat jäävät mieleen ja miten tarkkaavaisuus pysyy terävänä.
Myös aikataulua kannattaa miettiä jo etukäteen. Jokaiselle päivälle kannattaa jakaa jo aamusta tietyt osat opiskelulle, mutta taukojakin tulee pitää, sillä väsyneillä aivoilla asiat tuntuvat hyvin yksitoikkoisilta. Esimerkiksi pomodoro-tekniikka auttaa heitä, jotka kokevat tasaiset tauot ja opiskelusessiot mieluisiksi. Tällöin opiskellaan ensin vaikka puoli tuntia, sitten pidetään kymmenen minuutin tauko ja palataan uuteen opiskelusessioon. Kellottamalla pidetään huolta vireystilasta ja pidetään myös keho aktiivisena, kun välillä muistetaan nousta ylös. Toisaalta kannattaa pohtia myös, haluaako kaiken opiskelun suorittaa kerralla vai haluaako käyttää hajautettua harjoittelutekniikkaa, jolloin asioita voi opiskella osissa pitkällä aikavälillä. Opiskelun hajauttaminen on yleensä tehokkaampaa, sillä silloin asiat jäävät todennäköisemmin pitkäaikaisesti muistiin, eikä opiskelu uuvuta niin paljon.
Kertaaminen on oppimisen kannalta ehdottomasti tärkeintä. Jos asiat vain käy läpi kerran, katoavat ne helposti mielestä. Kaikki päivän aikana opittu tieto kannattaa esimerkiksi kerrata illasta siten, että yrittää selittää asiat itselleen ja jos ei muista yksityiskohtia, voi asioita tarkistaa muistiinpanoista. Vuosien varrella olen itse kokenut tehokkaimmaksi sen, että kertaan aina jokaisen kappaleen lopuksi asiat selittäen niitä itselleni, ja illasta yritän vielä muistella esimerkiksi termejä, joita olen päivän aikana oppinut. Kertaaminen ei todellisuudessa vie paljon aikaa, minkä vuoksi kerrata voi jo kurssien aikana, jolloin kokeissa asiat ovat tuoreina jo valmiiksi mielessä. Asioiden muistamiseen voi käyttää esimerkiksi muistipalatsia, eli opittuja asioita voi asetella mielessään tuttuihin paikkoihin, joiden läpi on helppoa kulkea.
Pelkkä asioiden ulkoa opettelu ei auta, vaan aina kannattaakin keskittyä asioiden todelliseen ymmärtämiseen. Opettelu ei aina ole helppoa, mutta kun ymmärtää oppineensa jotain uutta ja hallitsevansa uuden aihealueen, voi itseään palkita onnistumisesta. Jokainen meistä on erilainen oppija, mutta aivan varmasti jokaisen on mahdollista löytää itselleen toimivat tavat opiskella – kunhan jaksaa vain etsiä.
Teksti ja kuva Karoliina Ahava